Gränsälvsöverenskommelse med Finland, SÖ 2010:21

Sveriges internationella överenskommelser

ISSN 1102-3716

Utgiven av Utrikesdepartementet

SÖ 2010: 21

Nr 21 Gränsälvsöverenskommelse med Finland Stockholm den 11 november 2009

Regeringen beslutade den 5 november 2009 att underteckna överenskommelsen. Den 26 augusti 2010 beslutade regeringen att lämna underrättelse till Finland om svenskt godkännande av överenskommelsen. Underrättelse lämnades den 31 augusti 2010. Överenskommelsen trädde i kraft den 1 oktober 2010. Riksdagsbehandling: Prop. 2009/10:212, bet. 2009/10:MJU23, rskr. 2009/10:347,SFS 2010:897-899, SFS 2010:901, SFS 2010:987-99, SFS 2010:1002.

SÖ 2010: 21

Gränsälvsöverenskommelse mellan Sverige och Finland

Konungariket Sverige och Republiken Finland, i det följande parterna, som önskar ersätta 1971 års gränsälvsöverenskommelse mellan Sverige och Finland med en ny överenskommelse, som beaktar 1810 års gränsregleringstraktat, som beaktar den internationella vattenrättens principer, som beaktar 1992 års konvention om gränsöverskridande vattendrag och dess protokoll om vatten och hälsa och 1992 års konvention om skydd av Östersjöområdets marina miljö, som beaktar Europaparlamentets och rådets direktiv 2000/60/EG om upprättande av en ram för gemenskapens åtgärder på vattenpolitikens område och de Europeiska gemenskapernas övriga relevanta lagstiftning, som beaktar artikel 66 i Förenta nationernas havsrätts konven tion av år 1982 samt 1992 års konvention om biologisk mångfald, har kommit överens om följande.

Allmänna bestämmelser

Artikel 1

Geografiskt tillämpningsområde 1. Överenskommelsen är tillämplig på följande vattendrags och sjöars avrinnings om råden. a) Könkämäälven och Muonioälven samt den del av Torneälven och de sjöar i vilka riksgränsen mellan Sverige och Finland löper (gränsälvarna), b) de vattendrag som är sidogrenar till eller utmynnar i gränsälvarna, och c) Torneälvens mynningsgrenar. 2. Överenskommelsen är tillämplig på följande kustvattenområden (kustvattenområdena) a) den del av Bottenviken inom det svenska kustvattenområdet, vars gräns följer en linje dragen från fastlandet vid halvön Patokaris sydspets via Skomakarens östra strand, Stora Hepokaris nordspets och söderut parallellt med riksgränsen till en punkt en sjömil utanför baslinjen, för att sedan på detta avstånd följa baslinjen österut fram till riksgränsen, samt b) den del av Bottenviken inom det finska kustvattenområdet, vars gräns följer meridianen 24°20,2’ till Torneå kommuns gräns med Kemi och går vidare längs kommungränsen sydväst ända fram till riksgränsen, med undantag av ön Iso-Huituri. 3. De områden som anges i punkterna 1 och 2 bildar ett finsk-svenskt avrinnings distrikt (avrinningsdistriktet). Avrinningsdistriktets huvudsakliga geografiska omfattning illustreras av den bilagda kartan. 4. För fiske gäller ett särskilt tillämp nings område som definieras i artikel 23.

Artikel 2

Syfte 1. Överenskommelsens syfte är att

SÖ 2010: 21

a) i avrinningsdistriktet trygga möjligheterna för båda parterna till skäligt nyttjande av gränsälvarna på ett sätt som främjar gränsregionens intressen, b) förebygga översvämnings- och miljöolyckor, c) samordna de program, planer och åtgärder i avrinningsdistriktet som behövs för att uppnå de mål som bestäms för vattnets kvali tet och vattnets hållbara nyttjan de, med iakttagande av de internationella åtaganden och den gemenskapsrätt som parterna är bundna av, samt d) i övrigt främja samarbetet mellan parterna i vatten- och fiske frågor. 2. Särskild vikt ska fästas vid a) att uppnå gemensamma kvalitetsmål för yt- och grundvatten, b) natur vård, kulturmiljövård och miljöskydd, c) hållbart nyttjande av vattenresurserna, samt d) skydd och hållbart nyttjande av fiskbestånden. 3. För att skapa förutsättningar för ett sådant samarbete som behövs för att uppnå denna överenskommelses syfte ska ett mellanstatligt sam arbetsorgan inrättas.

Artikel 3

Rätt till vattnet och vattenområdena i gränsälvarna 1. Vardera part har lika rätt till vattnet i gränsälvarna med sidogrenar, även i det fall mer vatten strömmar genom den ena partens territo rium än genom den andra partens. Den rätt till vattnet som enskild kan grunda på dom, urminnes hävd eller annan särskild rättsgrund änd ras inte härigenom. 2. Den som äger eller har nyttjanderätt till strand vid en gränsälv får oberoende av riksgränsen nyttja vatten området utanför stran den för mindre anordning, såsom brygga eller båthus. 3. Var och en har rätt att nyttja vatten och is ur gränsälvarna för husbehov och likartade ändamål. 4. Var och en har rätt att färdas fritt i gräns älvarna. 5. Nyttjande enligt punkterna 2− 4 i denna artikel ska ske med iakttagande av nationella regelsystem och får inte medföra nämn värd olägenhet för enskilda eller allmänna intressen. Nyttjandet får inte försvåra fisket.

Samarbete

Artikel 4

Gemensamma program och planer Parternas myndigheter ska samverka sinsemellan och ha som målsätt ning att upprätta gemensamma program och planer för att uppfylla överens kommelsens syfte enligt artikel 2 punkt 1.

Artikel 5

Kvalitetsmål för vattenmiljön i gränsälvarna De nationella kvalitetsmålen för vattenmiljön i gränsälvarna ska samordnas så långt som möjligt mellan parterna.

SÖ 2010: 21

Artikel 6

Förebyggande av översvämningsskador I syfte att bistå den andra partens myndigheter får företrädare för de myndigheter som deltar i översvämningsbekämpning överskrida riksgränsen när det är nödvändigt att vidta praktiska åtgärder för att avvärja överhängande risk för översvämningsskador vid gränsälvarna. Detta ska föregås av samtycke av den myndighet som den andra parten har utsett.

Artikel 7

Övervakning av vattenföringen Parterna ska fortlöpande övervaka vattenföringen där Tärendöälven lämnar Torneälven. Övervakningsdata ska lämnas till det mellanstatliga samarbetsorganet.

Mellanstatligt samarbetsorgan

Artikel 8

Finsk-svenska gränsälvskommissionen 1. Parterna upprättar härmed ett mellanstatligt samarbetsorgan, Finsksvenska gränsälvskommissionen (kommissionen), för att fullgöra upp gifter enligt denna överenskommelse. 2. Kommissionen ska ha sådan juridisk kapacitet i de båda länderna att den kan fullgöra sina uppgifter. 3. Stadgan med administrativa bestämmelser för kommissionen (stadgan) ska utgöra en integrerad del av överenskommelsen.

Artikel 9

Sammansättning 1. Vardera part ska utse tre ledamöter för viss tid till kommissionen, varav en ledamot från en statlig myndighet med ansvar för vatten frågor och en från en kommun som ligger inom överenskommelsens tillämp nings område, samt för varje ledamot en eller flera suppleanter. 2. Ordfö randeskapet i kommissionen ska växla mellan parterna kalenderårsvis. Ordförande ska utses av den part som innehar ordförandeskapet och den andra parten ska utse vice ordförande. Båda ska vara ledamöter av kommissionen. 3. Vardera part får utse högst tre ordinarie sakkunniga att biträda kommissionen. Kommissionen kan även anlita andra sakkunniga.

Artikel 10

Uppgifter 1. Kommissionen ska i enlighet med bestämmelserna i denna överenskommelse a) utveckla samarbetet mellan parterna i avrinningsdistriktet, b) främja samverkan mellan parternas myndigheter med avsikt att sam-

SÖ 2010: 21

ordna de program, planer och åtgärder vars syfte är att uppnå kvalitetsmålen för vattenmiljön och att följa vattenstatusen, c) främja samordningen av parternas myndigheters och kommuners arbete med planer för att förebygga översvämnings- och miljöolyckor i gränsälvarna, d) främja samordningen av parternas myndigheters och kommuners arbe te med naturskyddsplaner för gränsälvarna, e) ansvara för att gemensam information ges och att gemensamma informationsmöten hålls om de program och planer som anges i denna arti kel, samt f) antingen tillstyrka eller avstyrka förslag till program och planer för avrin ningsdistriktet. 2. Kommissionen ska följa tillämpningen av denna överenskommelse och praxis i tillståndsärenden samt uppmärksamma parterna på behov av ändringar i överenskommelsen.

Artikel 11

Befogenheter 1. Kommissionen har, i frågor som hör till vatten- eller miljölagstift ning en och som kan påverka gränsälvarnas eller kustvattenområdenas status eller nyttjande, för verksamheter inom avrinnings distriktet rätt att a) yttra sig i tillståndsärenden, b) överklaga beslut i tillståndsärenden, och c) göra en framställan om rättelse, i enlighet med nationell lagstiftning, av överträdelse av ett till ståndsbeslut eller lag eller bestämmelse grundad på lag. 2. Kommissionen har rätt att komma med förslag och avge utlåtanden i andra ärenden som rör vattenfrågor i avrinnings distriktet. 3. Kommissionen har rätt att ge sitt utlåtande innan beslut fattas om föreskrifter om fiske och om undantag från bestämmelser om fiske.

Artikel 12

Rätt till information 1. Myndigheter som upprättar sådana program och planer som avses i artikel 4 ska löpande hålla kommissionen underrättad om sitt arbete. 2. Kommissionen ska få information om sådana ärenden och beslut som den har rätt att yttra sig i eller överklaga så att den kan utöva sina befogenheter enligt artikel 11. 3. Domstolar och myndigheter ska på begäran lämna kommis sionen all tillgäng lig information som den behöver för att fullgöra sina uppgifter.

Artikel 13

Offentlighet 1. Envar har rätt att ta del av handlingar som finns hos kommissionen i enlighet med punkt 2 och 3 nedan. 2. När någon hos kommissionen begär att få ta del av handling som kommit in från myndighet i Sverige eller Finland ska frågan om utlämnande prövas av den myndighet som lämnat in handlingen enligt den lagstiftning

SÖ 2010: 21

som gäller för myndigheten. Det ankommer på kommissionen att genast underrätta myndigheten om en sådan begäran. 3. Fråga om utlämnande av annan handling som finns hos kommissionen, inklusive sådana handlingar som avses i artikel 34 punkt 7, ska prövas av den bevakningsmyndighet som anges i artikel 17 punkt 1 i det land och enligt den lagstiftning som gäller där kommissionen har sitt kansli. Kommissionen ska härvid genast sända handlingen i fråga och begäran till bevakningsmyndigheten för prövning.

Artikel 14

Kostnader Kostnaderna för kommissionens verksamhet ska ersättas till lika delar av parterna. Närmare bestämmelser finns i stadgan.

Gränsöverskridande verkningar

Artikel 15

Överenskommelsens förhållande till den nordiska miljöskyddskonventionen 1. För verksamhet eller åtgärd i avrinningsdistriktet som kan orsaka gränsöverskridande verkningar på vattnens status eller för deras nyttjande ska bestämmelserna i artikel 16−21 i denna överenskommelse tillämpas i stället för bestämmelserna i miljöskyddskonventionen mellan Danmark, Finland, Norge och Sverige av den 19 februari 1974. 2. I ärenden enligt punkt 1 ska även andra gränsöverskridande verkningar än de som gäller vattnens status eller nyttjande behandlas i samma ordning.

Artikel 16

Likabehandling 1. När en domstol eller myndighet i det ena landet prövar en fråga om tilllåtlighet eller tillstånd till verksamhet eller åtgärd som avses i artikel 15 ska verkningar som verksamheten eller åtgärden medför eller kan medföra på den andra partens territorium beaktas på samma sätt som motsvarande verkningar i det egna landet. 2. Den som berörs eller kan beröras av verkningar från sådan verksamhet eller åtgärd som avses i artikel 15 och som bedrivs eller ska bedrivas i det andra landet, ska hos domstolar och myndigheter tillerkännas samma rättigheter som sakägare i det land där verksamheten eller åtgärden bedrivs eller ska bedrivas. 3. Det som anges i punkt 2 gäller på motsvarande sätt beträffande talan om ersättning för skada på grund av verksamheten eller åtgärden. 4. Annan än den som avses i punkt 2 och som enligt reglerna i det ena landet har rätt att föra talan eller yttra sig i ärende som avses i artikel 15 ska ha motsvarande rätt i det andra landet i enlighet med det landets lagstiftning som gäller för jämförbara subjekt.

SÖ 2010: 21

Artikel 17

Bevakning av allmänna intressen 1. Respektive part ska utse en bevakningsmyndighet som vid den andra partens tillståndsgivande domstol eller myndighet ska bevaka de allmänna intressena i ärenden om verksamheter eller åtgärder enligt artikel 15. 2. För tillvaratagande av allmänna intressen har bevakningsmyndigheten rätt att begära kompletterande utredning samt att bli hörd av och föra talan eller överklaga hos den andra partens domstol eller myndighet, om myndighet eller någon annan företrädare för allmänna miljöintressen i det andra landet får bli hörd, föra talan eller överklaga i motsvarande ärenden. 3. Om bevakningsmyndigheten underrättar domstol eller myndighet hos den andra parten att uppgift som åligger bevakningsmyndigheten i visst ärende ska fullgöras av annan myndighet, gäller överenskommelsens bestämmelser i tillämpliga delar också denna myndighet. 4. Respektive bevakningsmyndighet ska bära de kostnader som uppstår hos denna vid tillämpningen av överenskommelsen.

Artikel 18

Information om tillståndsärenden 1. När en domstol eller myndighet i det ena landet får in ett ärende enligt artikel 16 punkt 1 ska domstolen eller myndigheten underrätta den andra partens bevakningsmyndighet. Denna bevakningsmyndighet ska ombesörja kungörelse och delgivning av ansökan och kallelse i det egna landet. Kungörelse och delgivning ska göras på samma sätt och i samma utsträckning som gäller för en motsvarande ansökan i det egna landet. 2. För information om domar och beslut gäller på motsvarande sätt vad som anges i punkt 1.

Artikel 19

Syn Om det är nödvändigt att vid behandlingen av ett ärende enligt artikel 16 punkt 1 förrätta syn i det andra landet för att bedöma de gränsöverskridande verkningarna, får domstol eller myndighet förrätta sådan syn efter medgivande av och i samverkan med den andra partens bevakningsmyndighet. Vid sådan förrättning får bevakningsmyndigheten eller en av den utsedd expert närvara.

Artikel 20

Vattenverksamhet med väsentlig påverkan I tillämpningsområdet enligt artikel 1 punkt 1 får inte meddelas tillstånd för vattenkraftverk, vattenregler ing eller vattenöverledning som väsentligt kan påverka vattenförhållandena i en gränsälv, utan föregående överläggningar mellan parterna. Dessa överläggningar ska vara ämnade att nå en lösning som är förenlig med överenskommelsens syfte.

SÖ 2010: 21

Artikel 21

Samordnad handläggning 1. När någon söker tillstånd för en verksamhet eller åtgärd i en gränsälv som i båda länderna kräver tillstånd från en domstol eller myndighet, ska respektive parts domstol eller myndighet sträva efter att behandla ansökningarna samtidigt. Domstolen eller myndigheten ska informera den andra partens domstol eller myndighet om handläggningen av tillståndsärendet. 2. Domstolen eller myndigheten ska för känne dom sända domen eller beslutet i ärende som avses i punkt 1 till den andra partens domstol eller myndig het. 3. Domstolen eller myndigheten får inte förordna att tillståndet till en verksamhet eller åtgärd som avses i punkt 1 får tas i anspråk innan domen eller beslutet har vunnit laga kraft, såvida inte dom eller beslut i det andra landets tillståndsärende har vunnit laga kraft.

Artikel 22

Handlingarnas språk I ärenden enligt artiklarna 16 och 21 ska tillståndsprövande domstol eller myndighet ansvara för att de som avses i artikel 16 under handläggningen ges tillräcklig information på svenska och finska. Vederbörande domstol eller myndighet ska svara för att sammanfattningar av tillståndsansökan och dom eller beslut finns tillgängliga på svenska och finska. Denna ska också svara för att ansökningshandlingarna i nödvändig utsträckning finns på svenska och finska.

Bestämmelser om fiske

Artikel 23

Det geografiska tillämpningsområdet I detta avsnitt finns grundläggande bestämmelser om regleringen av fisket i följande vattenområden (Torneälvens fiskeområde). a) Könkämäälven och Muonioälven samt den del av Torneälven och de sjöar i vilka riksgränsen mellan Sverige och Finland löper (gränsälvarna), b) de vattendrag som är sidogrenar till gränsälvarna, dock inte biflöden, c) Torneälvens mynningsgrenar, och d) den del av Bottenviken som ligger norr om och inom en linje från Haparanda hamn över Skomakarens nordostligaste punkt, Ylikaris ostligaste punkt, Sarvenkatajas nordligaste punkt och därifrån i rakt ostlig riktning till riksgränsen samt därifrån söderut längs riksgränsen till Torneå och Kemi kommungräns och vidare i nordostlig riktning längs kommungränsen till fastlandet.

Artikel 24

Fiskådra 1. I varje sådan förgrening av älven där fisken rör sig ska det på det djupaste stället löpa en fiskådra. Fiskådran utgör en tredjedel av vattendragets

SÖ 2010: 21

bredd, räknat vid normal låg vattenföring. En fiskådra som i enlighet med vederbörande stats lagar finns i vattendrag som rinner ut i älven, fortsätter med oförändrad bredd tills den når fiskådran i älven. 2. Fiskeredskap eller annan anordning får inte placeras eller användas så att fiskens gång i fiskådran kan hindras eller att fisken inte kommer dit eller inte kan röra sig där. Vid fiske med flytnät och kullenät i fiskådran måste minst hälften av ledens bredd vara fri . Om någon har särskild rätt att vid fiske stänga fiskådran består denna rätt.

Artikel 25

Närmare bestämmelser 1. Stadgan med bestämmelser om fisket inom Torneälvens fiskeområde (fiskestadgan) ska utgöra en integrerad del av överenskommelsen. 2. Parterna förbinder sig att för biflödena till Torneälvens fiskeområde införa nödvändiga bestämmelser och vidta nödvändiga åtgärder för att främja fiskbestånden.

Artikel 26

Bemyndigande I fiskestadgan anges vilka myndigheter som ska förvalta fisket i fiskeområdet samt i vilken utsträckning de får meddela ytterligare föreskrifter om fisket och bevilja undantag från bestämmelserna i stadgan. Innan beslut fattas ska kommissionen beredas tillfälle att ge sitt utlåtande.

Artikel 27

Forskning och statistik rörande fiskbestånden 1. Parterna utför i samarbete forskning och uppföljning av fiskbestånden. 2. Parterna uppgör årligen gemensam statistik över fisket. För detta ändamål insamlas behövliga uppgifter om fångstandelar och fångstmängder för varje fiskesäsong. 3. Parternas behöriga myndigheter sammanställer uppgifterna enligt gemensamma förfaranden.

Artikel 28

Åtgärder för att skydda fiskbestånden mot sjukdomar m.m. 1. Parterna förbinder sig att vidta nödvändiga åtgärder för att skydda fiskbestånden mot allvarliga smittsamma fisksjukdomar och för att förhindra inplantering av främmande fiskarter eller fiskstammar. 2. Parterna har en ömsesidig skyldighet att omedelbart meddela varandra misstanke om eller konstaterande av förekomsten av allvarliga smittsamma fisksjukdomar.

Artikel 29

Brott mot fiskebestämmelserna Bestämmelser om straff, beslag, förverkande, särskild rättsverkan och

SÖ 2010: 21

annan verkan av brott som gäller i respektive land tillämpas på brott mot bestämmelserna om fiske i denna överenskommelse och i fiskestadgan samt mot bestämmelser som givits med stöd av den på samma sätt som vid brott mot lagen i det land där brottet begåtts.

Slutbestämmelser

Artikel 30

Tvistelösning 1. Tvist mellan parterna om tolkningen eller tillämpningen av denna överens kommelse ska lösas genom förhandlingar eller på annat sätt som parterna enas om. 2. Förhandlingar ska inledas inom tre månader från den tidpunkt då den ena parten på diplomatisk väg till den andra parten framställt en begäran om förhandlingar.

Artikel 31

Översyn och ändringar 1. Parterna ska vid behov mötas för att se över överenskommelsens tillämp ning. Möte ska hållas senast tre månader efter det att endera parten begärt det. 2. Denna överenskommelse med bilagor kan ändras genom överenskommelse mellan parterna. Ändringarna träder i kraft enligt bestäm melserna i artikel 35.

Artikel 32

Uppsägning 1. Vardera parten kan säga upp överenskommelsen genom skriftligt meddel ande till den andra parten. Uppsägningen träder i kraft tolv månader efter det att meddelandet om uppsägning mottagits av den andra parten. 2. I händelse av uppsägning av denna överenskommelse ska parterna säkerställa att de kan uppfylla sina internationella förpliktelser i övrigt.

Artikel 33

Överenskommelser som upphävs När denna överenskommelse träder i kraft ska följande överenskommelser upphöra att gälla. a) Överenskommelsen mellan Konungariket Sverige och Republiken Finland om flottningen i Torne och Muonio gränsälvar av den 17 februari 1949 samt b) Gränsälvsöverenskommelsen mellan Sverige och Finland av den 16 september 1971 (1971 års överenskommelse), c) Avtalet mellan Konungariket Sverige och Republiken Finland om inrättandet av ett gemensamt avrinningsdistrikt av den 3 oktober 2003.

SÖ 2010: 21

Artikel 34

Övergångsbestämmelser 1. När denna överenskommelse träder i kraft ska de ärenden som är anhängiggjorda hos 1971 års Finsk-svenska gränsälvskommission överlämnas till domstol eller myndighet för handläggning. 2. I ärenden där kapitel 8 artikel 4 i 1971 års överenskommelse tillämpats när denna överenskommelse träder i kraft ska de materiella reglerna i 1971 års överenskom melse gälla. I övrigt ska nationella bestämmelser tillämpas. 3. Tillstånd som har meddelats med stöd av 1971 års överenskom melse ska fortsätta att gälla som om de var meddelade med stöd av nationell lagstiftning. Vid omprövning och tillsyn ska bestämmel ser na i nationell lagstiftning tillämpas. 4. a) Den som bryter mot bestämmelser i tillstånd meddelade med stöd av 1971 års överenskommelse före ikraftträdandet av denna överenskommelse döms till ansvar enligt då gällande lag. b) Den som bryter mot bestämmelser i tillstånd meddelade med stöd av 1971 års överenskommelse efter ikraftträdandet av denna överenskommelse döms till ansvar enligt gällande lag. 5. De medel som influtit från försäljning av fiskekort enligt beslut av 1971 års Finsk-svenska gränsälvskommission ska överföras till närings-, trafikoch miljöcentralen i Lappland och Fiskeriverket när denna överenskommelse träder i kraft. 6. Övriga tillgångar som innehas av 1971 års Finsk-svenska gränsälvskommission ska med avdrag för skulder överföras till kommissionen när denna överenskommelse träder i kraft. Efter det att överenskommelsen har trätt i kraft ska avgifter till 1971 års Finsk-svenska gränsälvskommission fastställda i gällande tillståndsbeslut betalas till kommissionen. 7. De handlingar som finns hos 1971 års Finsk-svenska gränsälvskommission ska överlämnas till kommissionen. 8. Tillåtna nät som är i användning när denna överenskommelse träder i kraft och som inte uppfyller kraven i 8 § första stycket i fiskestadgan om redskapens konstruktion, får användas under tre år efter det att överenskommelsen har trätt i kraft.

Artikel 35

Ikraftträdande Denna överenskommelse träder i kraft 30 dagar efter det att parterna på diplomatisk väg underrättat varandra om att nödvändiga konstitutionella krav för överenskommelsens ikraftträdande har tillgodosetts.

Till bekräftelse härav har undertecknade, därtill vederbörligen befullmäktigade, undertecknat denna överenskommelse i två exemplar på de svenska och finska språken, vilka båda äger lika giltighet.

Som skedde i Stockholm den 11 november 2009

För Konungariket Sveriges regering För Republiken Finlands regering Åsa-Britt Karlsson Alec Aalto

SÖ 2010: 21

Administrativ stadga för Finsk-svenska gränsälvskommissionen

1 § Kanslie t Finsk-svenska gränsälvskommissionen ska ha sitt säte och sitt kansli på den ort i gränsbygden som parterna bestämmer. Kommissionen ska ha postadress i båda länderna. Kansliet ska förvara kommissionens arkiv och diarium.

2 § Personal

Kommissionen ska ha en sekreterare. Den som anlitas som sekreterare ska ha högskoleexamen och behärska både svenska och finska. Vid behov kan en eller flera biträdande sekreterare anlitas. Kommissionen kan anlita övrig personal. Sekreteraren, biträdande sekreterare samt övrig personal ska anställas eller arvoderas av kommissionen. För anställningsförhållande gäller lagen i det land där kommissionen har sitt säte och sitt kansli.

3 § Beslutsfattande

Kommissionen är beslutför när samtliga sex ledamöter är närvarande. Vid skilj aktig mening ska omröstning förrättas. Vid omröstningen blir den mening gäll ande som minst fyra ledamöter, varav minst två från respektive land, förenar sig om. Om kommissionen inte inom utsatt tid kan tillstyrka eller avstyrka sådana program och planer som avses i artikel 10 punkt 1 f) i överenskommelsen, ska kommis sionen underrätta berörda myndigheter om detta och orsakerna härtill.

4 § Ordförandens, ledamöternas och sakkunnigas uppgifter

Ordföranden ska leda kommissionens arbete. Kommissionens ledamöter och sakkunniga ska efter kallelse av ordföranden delta i kommissionens möten samt vid behov bistå i beredningen av ärenden med särskilda utredningar eller undersökningar inom sina respektive kompetensområden. Om en ledamot har förhinder ska en suppleant fullgöra dennas uppgifter efter ordförandens kallelse.

5 § Sekreterares uppgifter

Sekreterare ska i enlighet med ordförandens instruktioner bistå i beredningen av ärenden, föra kommissionens protokoll och ansvara för kommissionens diarium, kallelser och andra utskick samt ansvara för förvaltningen av kommissionens penningmedel.

6 § Ersättningar och tjänstevillkor

Arvoden, ersättningar för resekostnader och traktamenten till kommissionens ledamöter och sakkunniga ska betalas av kommissionen. Parterna ska i samråd bestämma grunderna för arvodena.

SÖ 2010: 21

Resekostnader och traktamenten för kommissionens ledamöter och sakkunniga ska ersättas i enlighet med de bestämmelser som gäller i ledamöternas och de sakkunnigas hemland. Kommissionen ska fastställa löner och arvoden för sekreteraren, biträdande sekreterare och övrig personal samt avlöna dessa. För övriga tjänstevillkor gäller i tillämpliga delar vad som bestäms om statlig anställning i det land där kommissionen har sitt säte och sitt kansli.

7 § Budget och revision

Kommissionen ska senast den 1 mars varje år upprätta och till parterna överlämna ett förslag till budget för nästkommande kalenderår. Parterna ska samråda om budgetförslaget. Parterna ska utbetala medel till kommissionen årligen senast den 15 januari. Om revision bestämmer parterna gemensamt. Revisionsberättelse och årsberättelse ska avges före den 1 februari varje år.

8 § Öppethållande och mottagning

Kansliet ska vara öppet för allmänheten. Kommissionen ska bestämma öppethållningstiderna. Ordföranden, sekreteraren eller biträdande sekreterare ska, om inte giltigt skäl utgör hinder, vara anträffbara i kansliet under viss tid, minst en gång i veckan. Kommissionen ska informera om sina öppethållningstider.

9 § Handlingarnas språk

Handlingar som lämnas in till kommissionen ska vara skrivna på ett språk som enskilda har rätt att använda i sin kommunikation med myndigheter i respektive land. Om det finns behov av att översätta handlingar ska kommissionen ansvara för det. Kommissionen ska vid behov upprätta protokoll på svenska och finska.

10 § Arbetsordning

Kommissionen ska fastställa sin arbetsordning.

SÖ 2010: 21

Fiskestadga för Torneälvens fiskeområde

Allmänna bestämmelser

1 § Syfte

Denna fiskestadga utgör en integrerad del av gränsälvsöverenskommelsen mellan Sverige och Finland. Fiske är tillåtet om det är skäligt med hänsyn till skydd och hållbart nyttjande av fiskbestånden i Torneälvens fiskeområde i såväl Sverige som Finland. Med hänsyn till ett skäligt nyttjande av gränsälvarna på ett sätt som främjar hela gränsregionens intressen, ska utgångspunkten vara att åstadkomma en rimlig och rättvis balans ur bestånds- och nyttjandesynpunkt mellan tillämpningsområdets sammantagna fiskeintressen. Fiskestadgans bestämmelser samt beslut som har meddelats med stöd av denna stadga får inte innebära en tillämpning som står i strid med detta syfte och inte heller med Sveriges och Finlands internationella åtaganden i övrigt, särskilt Europeiska gemenskapens gemensamma fiskeripolitik.

2 § Tillämpningsområde

Bestämmelserna i fiskestadgan tillämpas inom följande i artikel 23 i gränsälvsöverenskommelsen angivna vattenområden (Torneälvens fiskeområde): a) Könkämäälven och Muonioälven samt den del av Torneälven och de sjöar i vilka riksgränsen mellan Sverige och Finland löper (gränsälvarna), b) de vattendrag som är sidogrenar till gränsälvarna, dock inte biflöden, c) Torneälvens mynningsgrenar, och d) den del av Bottenviken som ligger norr om och inom en linje från Haparanda hamn över Skomakarens nordostligaste punkt, Ylikaris ostligaste punkt, Sarvenkatajas nordligaste punkt och därifrån i rakt ostlig riktning till riksgränsen samt därifrån söderut längs riksgränsen till Torneå och Kemi kommungräns och vidare i nordostlig riktning längs kommungränsen till fastlandet. Koordinaterna för de brytningspunkter som avgränsar fiskeområdet anges i bilaga 1. Med älvområdet avses i denna stadga den del av Torneälvens fiskeområde som ligger norr om älvmynningen, bestämd som en rät linje dragen mellan spetsen av Hellälä norra udde på den finska sidan och udden Virtakari på den svenska sidan samt norr om en rät linje dragen genom sydspetsen på Oxö och Palosaari. Med havsområdet avses den del av fiskeområdet som ligger söder om denna linje.

3 § Fredningszoner

I havsområdet ska det inom vardera statens vattenområde förutom den lagstadgade fiskådran också finnas fredningszoner. De utgörs av vattenområden som sträcker sig 200 meter åt båda sidorna från räta linjer, vilkas koordinater anges i bilaga 1. Fiskeredskap eller andra anordningar får inte placeras eller användas så att fiskens gång i fredningszonen kan hindras eller att fisken inte kan komma dit eller inte kan röra sig där. Allt slags fiske med storryssjor, redskap försedda med botten samt kroknät och andra redskap för fångst av lax eller öring är förbjudet i den del av havet

SÖ 2010: 21

som avgränsas av älvmynningen och en linje dragen från södra stranden av Salmenlahti mynning via de södra uddarna av Kraaseli och Tirro, över Sellö nordvästra spets till Pirkkiö nordvästra udde.

4 § Definitioner

I denna stadga avses med 1) fast redskap : redskap med ledarm, såsom laxfällor och storryssjor, avsedda att användas på samma ställe under minst två dygn, 2) småryssja : en till bottnen nedtyngd ryssja med en båghöjd lägre än 1,0 meter och där ingen del är högre än 1,5 meter, 3) förankrade nät : nät som med ankare, tyngder eller sin egen vikt sätts på eller förankras vid eller ovanför bottnen och som inte driver med vattnet, 4) flytnät : nät som driver med strömmen, 5) kullenät ( kolknot ): not som är fäst vid båt, 6) drag : konstgjorda beten, wobblers, flugor eller därmed jämförbara lockmedel, som är försedda med krokar och som med sina rörelser, färger eller former lockar fisken att hugga, 7) handredskap : spö, pilk och liknande rörliga redskap som är utrustade med lina och drag eller krok, samt 8) naturliga beten : levande eller avlivade beten och luktpreparat.

5 § Fiskevårdsavgift

I den mån fiskevårdsavgift ska betalas enligt nationell lagstiftning i det land där fisket bedrivs, ska sådan avgift betalas i enlighet med den lagstiftningen. Vid fiske med drag från båt, och om avgift ska utgå enligt första stycket, ska sådan avgift betalas även för den som ror båten i fråga.

Fångstredskap, fisketider och minimimått

6 § Tillåtna fångstredskap

Vid fiske efter lax och öring får endast följande redskap användas. 1) Fasta redskap i havsområdet, 2) flytnät och kullenät i älvområdet på fångstplatser enligt bilaga 2, 3) spö och drag, och 4) håv på fångstplatser enligt bilaga 2. Vid fiske efter andra arter än lax och öring får endast följande redskap och metoder användas. 1) Fasta redskap i havsområdet, 2) flytnät och kullenät på fångstplatser i älvområdet enligt bilaga 2, 3) förankrade nät i havsområdet samt inom älvområdets lugnvatten, sel och sjöar, 4) lak- och gäddkrok samt lakryssja, 5) not i havsområdet, 6) håv på fångstplatser enligt bilaga 2, 7) mjärde och småryssja, 8) spö och drag samt pilk, och 9) mete med naturligt bete utom i forsar och strömmande vatten.

SÖ 2010: 21

Vid fiske med handredskap får samtidigt användas högst tre drag per redskap. Under fiske med handredskap måste redskapen hela tiden vara inom räckhåll för fiskaren. Inom fångstplatser där kullenät, flytnät och håv får användas enligt bilaga 2 är det tillåtet att iordningställa fångstplatsen för fisket i den omfattning som är nödvändig för fiskets utförande. Vid iordningställande enligt fjärde stycket får fiskande redskap inte användas om avsikten är att fånga fisk med dessa under iordningställandet. Den som avser att iordningställa fångstplatsen enligt fjärde stycket ska senast sju arbetsdagar innan detta påbörjas meddela sin avsikt, i Finland till närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland, och i Sverige till den lokala polisen.

7 § Förbjudna redskap och fiskemetoder

Andra redskap än de som anges i 6 § är förbjudna. För fiske efter samtliga arter gäller dessutom följande. Fiske med utter (harrbräde) eller därmed jämförbar fiskemetod är förbjudet. Fiske med skjutvapen, bedövande eller giftiga ämnen eller elektrisk ström är förbjudet. Fiske med handredskap eller andra krokar än lak- och gäddkrok med avsikt att kroka fisken från utsidan eller på sådant sätt att risken för detta är uppenbar är förbjudet. En fisk som krokats utanför munnen ska genast släppas tillbaka i vattnet. Fiske med ljuster och andra redskap som genomtränger fisken från utsidan är förbjudet. Skaftförsedd huggkrok får dock användas för att lyfta fisk som fångats med annat redskap. Vid fiske med förankrade nät är det förbjudet att använda strömhinder, ledarm eller andra fasta konstruktioner. Föremål avsedda att skrämma fisken eller hindra dess gång får inte placeras i eller ovanför vattnet. Förbjudna redskap får inte förvaras ombord eller på annat sätt finnas till hands. Detsamma gäller under förbudstid för redskap som är tillåtna vid andra tider. Det är dock tillåtet att transportera skjutvapen som används för jakt. I havsområdet är det även tillåtet att under förbudstid transportera redskap som är tillåtna enligt 6 §. Detta gäller under förutsättning att redskapen är bundna och undanstuvade.

8 § Fiskeredskapens konstruktion och placering

Vid fiske med nät efter andra arter än lax och öring får endast sådana flytnät och förankrade nät användas som består av enkel nätduk utan påse (grimm) tillverkad av entrådig nylon (monofil) med en maximal tjocklek på 0,20 millimeter. I havet är det dock tillåtet att använda grövre tråd i nät med maskstorlek upp till 40 millimeter. Ett flytnät får vara högst 120 meter långt. Ett kullenät får vara högst 200 meter långt. Ett förankrat nät får vara högst 60 meter långt. Detta gäller dock inte vid fiske i havsområdet under perioden från och med den 1 augusti till och med

SÖ 2010: 21

den 30 april. Det gäller inte heller vid fiske i havsområdet med förankrade nät vars maskstorlek är högst 40 millimeter. Avståndet mellan förankrade nät ska vara minst 60 meter. Ingångsöppningen på en mjärde för nejonöga får inte överskrida 16 centimeter i någon riktning. I fiskeredskapen, utom i mjärdar och håvar för fiske efter lax och öring, får inte användas metalltråd, metallwire eller motsvarande. Fiske i älvområdet med håv efter andra arter än lax och öring är tillåtet bara med håv som är tillverkad av entrådig nylon (monofil) med en trådtjocklek på högst 0,40 millimeter och av nät med minst 80 millimeters maskstorlek.

9 § Märkning av redskap

Fiskeredskap som används för fångst ska vara märkt på sådant sätt, att det klart framgår vem som är ägare eller brukare av redskapet samt dennes kontaktuppgifter. Märkningen ska tydligt kunna observeras utan att redskapet behöver tas upp ur vattnet. Handredskap som hålls i handen eller annars finns inom räckhåll för fiskaren behöver inte vara märkta.

10 § Maskstorlek

I älvområdet ska fiskeredskapen ha följande maskstorlek. 1) Vid fiske efter lax eller öring med flytnät och kullenät minst 100 millimeter, 2) vid fiske efter andra arter än lax och öring med flytnät och kullenät minst 80 millimeter och högst 100 millimeter, 3) vid fiske med förankrade nät minst 80 millimeter och högst 100 millimeter, och 4) vid fiske med småryssja högst 80 millimeter. I havsområdet ska fiskeredskapen ha följande maskstorlek. 1) Vid fiske med fasta redskap högst 80 millimeter i fiskhuset, och 2) vid fiske med förankrade nät från och med den 1 maj till och med den 31 juli högst 90 millimeter och övrig tid högst 40 millimeter eller minst 90 millimeter.

11 § Fiskesäsongen och fredningstiderna

Fiske efter lax och öring är förbjudet om inte annat sägs i denna paragraf. I älvområdet är allt fiske förbjudet från och med den 15 september till och med den 15 december med undantag för fiske efter nejonöga med mjärde. Fiske efter lax och öring med handredskap är tillåtet från och med den 1 juni till och med den 31 augusti. Sådant fiske efter lax och öring är dock förbjudet mellan söndag kl. 19 finsk tid (18 svensk tid) och måndag kl. 19 (18). Fiske efter lax och öring i älvområdet är tillåtet på fångstplatser enligt bilaga 2, 1) med håv under midsommarveckan från måndag kl. 19 (18) till söndag kl. 19 (18), och 2) med flytnät och kullenät under midsommarveckan från och med tisdag till och med torsdag och de två efter midsommar följande veckosluten från fredag kl. 19 (18) till söndag kl. 19 (18).

SÖ 2010: 21

Fiske efter andra arter än lax och öring i älvområdet är tillåtet på fångstplatser enligt bilaga 2, 1) med håv endast från midsommarveckans måndag kl. 19 (18) till och med den 14 september, och 2) med flytnät och kullenät endast från och med den 15 juli till och med den 14 september. I havsområdet är fiske med fasta redskap efter andra arter än lax och öring tillåtet från och med den 11 juni till och med den 31 oktober. Fiske med fasta redskap efter öring är tillåtet från den 17 juni kl. 12 till och med den 31 augusti. Fiske med fasta redskap efter lax är tillåtet från den 17 juni kl. 12 till och med den 15 september. Respektive avtalspart får genom nationella bestämmelser för olika fiskarkategorier fastställa senare startdatum än de som nämns i sjätte stycket, dock så att yrkesfisket eller annat fiske med fasta redskap inleds senast den 29 juni. Sådana nationella bestämmelser får avse även redskapsbegränsningar. Pålning och förankring av fasta redskap får påbörjas innan fiske är tillåtet. Utsättande av ej fiskande ledarmar får påbörjas tidigast sju dygn innan fisket är tillåtet.

12 § Minimimått och återutsättning av fisk

Det är förbjudet att fånga eller döda lax eller öring som är mindre än 50 centimeter samt harr som är mindre än 35 centimeter. Måttet tas från käkspetsen till den uträtade, sammanpressade stjärtfenans spets. Fisk som inte uppfyller minimimåttet ska omedelbart släppas tillbaka i vattnet, levande eller död. Fisk som uppfyller måttet ska levande eller död släppas tillbaka i vattnet om den 1) fångats under fredningstid, 2) fångats med förbjudet redskap eller förbjuden fiskemetod, eller 3) är en övervintrad lax. Den som fiskar med fasta redskap efter andra arter än lax och öring enligt 11 § sjätte stycket, innan fiske efter lax och öring är tillåtet, måste dagligen vittja alla fiskhus och varsamt släppa tillbaka all fångad lax och öring.

Särskilda bestämmelser för spöfiske och fiske med håv

13 § Fiskekvot

Det är tillåtet att fånga och behålla en lax eller öring per fiskare och dygn vid fiske med spö och drag eller håv.

14 § Användning av båt vid fiske med drag

Fiske efter lax och öring med handredskap från förankrad båt får inte störa andras fiske. Vid fiske med drag från båt är det förbjudet att använda motor, utom i lugnvattnen nedströms bron mellan Övertorneå i Sverige och Aavasaksa i Finland. Det är förbjudet att använda motor närmare forsområdena än 200 meter. Förbudet i detta stycke gäller inte personer med funktionsnedsättningar som försvårar användningen av båt utan motor.

SÖ 2010: 21

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland och Fiskeriverket får efter ansökan i det enskilda fallet var för sig besluta om undantag från förbudet i andra stycket, om det finns särskilda skäl. Myndigheterna ska underrätta varandra om sådana meddelade beslut.

Övriga bestämmelser

15 § Myndigheter

De myndigheter som avses i artikel 26 i gränsälvsöverenskommelsen är jord- och skogsbruksministeriet eller närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland samt Fiskeriverket eller Länsstyrelsen i Norrbottens län eller den myndighet som ersätter dessa såvitt gäller förvaltningen av fisket och beviljande av undantag från bestämmelserna i stadgan. Avtal om ytterligare föreskrifter om fisket får ingås av den svenska och den finska regeringen eller den myndighet som respektive regering bestämmer.

16 § Bestämmelser som avviker från fiskestadgan

I enlighet med det syfte som anges i 1 § denna stadga får regeringarna eller den myndighet som respektive regering bestämmer gemensamt överenskomma om från stadgan avvikande bestämmelser om tillåtna fisketider, fiskemetoder, tillåtna redskap, antal redskap eller andra tekniska regler samt vilka fångstplatser som ska omfattas av stadgans bilaga 2 i de fall 1) beståndssituationen tillåter det, eller 2) det krävs med hänsyn till skyddet av fiskbestånden och säkrandet av ett hållbart nyttjande. Bestämmelserna får begränsas till att gälla en del av fiskeområdet, en del av fiskesäsongen eller enskild fiskemetod. Bestämmelserna får tidsbegränsas till att gälla en fiskesäsong åt gången men kan vid behov utvärderas och ändras efter vad som är nödvändigt med hänsyn till bevarandet av fiskbestånden i Torneälvens fiskeområde. Regeringarna eller den myndighet som respektive regering bestämmer ska årligen se över tillåten fiskestart enligt 11 § i denna stadga och enligt första stycket i denna paragraf och gemensamt överenskomma om anpassningar med hänsyn till beståndssituationen i området. Ändringar nedtecknas i ett särskilt, gemensamt upprättat, protokoll. Överläggningar om ändrade bestämmelser bör påbörjas vid sådan tidpunkt och ske i sådan takt att lokala intressen hinner höras och det finns förutsättningar för beslut om bestämmelserna senast den 1 april det år då bestämmelserna ska tillämpas.

17 § Fisketillstånd

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland och Fiskeriverket, eller den till vilken myndigheterna uppdrar detta, får upplåta fisketillstånd där staten äger rätten till fiske efter lax och öring. Ett sådant tillstånd får också krävas för roddare som aktivt deltar i fisket efter lax och öring. Myndigheterna får ingå avtal om gemensamt fisketillstånd med övriga fiskerättsinnehavare i älven. Ett gemensamt fisketillstånd berättigar till fiske i fisketillståndsområdet utan hinder av riksgräns. Myndigheterna får överens-

SÖ 2010: 21

komma om bestämmelser som rör försäljning av fisketillstånd och redovisning av intäkter från försäljningen samt övervaka den försäljning av tillstånd som utförs av privata intressen. Intäkterna från fisketillstånd för ett visst område tillfaller dem som innehar rätten till fisket i området i proportion till deras andelar i vattenområdena. Detta gäller dock inte statens fiskerätt eller fiskerätt som grundar sig på annan särskild grund, vars värdeandel ska bestämmas i avtalet som avses i andra stycket. Intäkterna från upplåtelser av fisketillstånd för visst område ska sättas in på ett för Sverige och Finland gemensamt konto. Myndigheterna ska efter det att fiskerättsinnehavarna tilldelats sin andel använda den återstående delen till gemensamt beslutade åtgärder för kontroll och forskning i området.

18 § Fiskeuppvisningar och fisketävlingar

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland, Fiskeriverket och Länsstyrelsen i Norrbottens län får i enskilda fall, avvikande från bestämmelserna i fiskestadgan, efter överenskommelse bevilja tillstånd för fiske vid fiskeuppvisningar och fisketävlingar som sker i enlighet med de riktlinjer som myndigheterna har enats om. Den tillståndsgivande myndigheten kan i tillståndsvillkoren tillåta avvikelser från bestämmelser om fiskeredskap för demonstration av traditionella fiskemetoder i fiskeuppvisningar. Tillstånd beviljas av myndigheten i det land där verksamheten bedrivs. Den andra avtalspartens myndighet ska underrättas om tillståndet. Vid handläggningen ska artikel 21 i gränsälvsöverenskommelsen tillämpas.

19 § Fångst för vetenskapliga ändamål

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland, Fiskeriverket och Länsstyrelsen i Norrbottens län får i enskilda fall, avvikande från bestämmelserna i fiskestadgan, efter överenskommelse bevilja tillstånd till fiske för vetenskapliga ändamål som sker i enlighet med de villkor som myndigheterna har enats om. Tillstånd beviljas av myndigheten i det land där verksamheten bedrivs. Dessutom behövs lov av fiskerättsinnehavaren. Den andra avtalspartens myndighet ska underrättas om tillståndet som beviljats för vetenskaplig forskning. Vid handläggningen ska artikel 21 i gränsälvsöverenskommelsen tillämpas.

20 § Yttrande av Gränsälvskommissionen

Sådant yttrande som avses i artikel 11 punkt 3 i gränsälvsöverenskommelsen behöver inte inhämtas i de fall ansvarig myndighet får anses ha erforderlig och tillräcklig kompetens i frågan.

21 § Övervakning

Efterlevnaden av denna fiskestadga övervakas av närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland och Länsstyrelsen i Norrbottens län samt de organ som enligt respektive lands lagstiftning övervakar fisket. Båda avtalsparterna ska verka för att ett tillräckligt antal fiskeövervakare utnämns och tillräcklig övervakning utövas.

SÖ 2010: 21

Övervakningen får dessutom utföras av gemensamma finsk-svenska övervakningspatruller. Vid sådan övervakning har övervakare från det andra landet observatörs status. Berörda lagövervakande myndigheter och fiskeövervakare i Sverige och Finland ska vid behov utbyta information.

22 § Tillämpning av allmän fiskerilagstiftning

Om inte särskilda regler finns i denna stadga gäller respektive lands fiskerilagstiftning och de bestämmelser som meddelats med stöd av denna.

SÖ 2010: 21

Bilaga 1. Fiskestadgans tillämpningsområde och fredningszoner i havet

Tillämpningsområdets avgränsning i havet

Tillämpningsområdets sydgräns som avses i fiskestadgans 2 § punkt d) löper som räta linjer mellan följande punkter. Punkterna är markerade med tresiffriga tal på kartan i slutet av bilagan. Koordinaterna hänför sig till ETRS89 (WGS84) –systemet. Nr Lat Lon Beskrivning ggmm.dddd ggmm.dddd 991 65 46.1562 23 53.8963 Piren vid Haparanda hamn 992 65 41.5757 24 00.1305 Skomakarens nordostligaste punkt 993 65 39.5405 24 05.0768 Ylikaris ostligaste punkt 994 65 37.3485 24 08.3960 Sarvenkatajas nordligaste punkt 100 65 37.3484 24 09.7714 Punkten där den svenska östgående linjen träffar riksgränsen 444 65 37.1570 24 09.6966 Brytpunkt IV vid riksgränsen 101 65 36.7703 24 09.5888 Punkten där Torne kommungräns möter riksgränsen 189 65 41.1659 24 17.4295 Råsten 189 på Iso-Huituri, kommungränsen 437 65 46.0298 24 26.1716 Råsten 437 på Rajakari där gränserna mellan tre kommuner möts 222 65 46.7880 24 26.9516 Råsten 2 på Koivuluoto

Fredningszoner

De fredningszoner som avses i fiskestadgans 3 § första stycket utgörs av vattenområden som sträcker sig 200 meter åt båda sidorna från nedan angivna räta linjer. Linjernas brytpunkter är angivna med tvåsiffriga tal på kartan i slutet av bilagan. Fredningszonerna fortsätter utanför tillämpningsområdet under nationell jurisdiktion. a) från en punkt 65°47,147’ N, 24°07,109’ O (nr 10) på Kraaseligrundet utanför älvmynningen till en punkt 65°45,780’ N, 24°06,160’ O (nr 11), därifrån till en punkt 65°43,930’ N, 24°09,710’ O (nr 12), därifrån till en punkt 65°40,480’ N, 24°11,660’ O (nr 13) och därifrån till en punkt 65°36,773’ N, 24°09,594’ O (nr 19), b) från en punkt 65°45,930’ N, 24°06,264’ O (nr 20) på den enligt a) gående linjen till en punkt 65°45,980’ N, 24°02,460’ O (nr 21), därifrån till en punkt 65°43,930’ N, 23°59,210’ O (nr 22), därifrån till en punkt 65°41,930’ N, 24°01,410’ O (nr 23) och därifrån till en punkt 65°41,177’ N, 24°01,101’ O (nr 29), c) från punkten 65°43,930’ N, 23°59,210’ O (nr 22) till en punkt 65°43,162’ N, 23°57,977’ O (nr 39), d) från en punkt 65°44,530’ N, 24°00,170’ O (nr 40) på den enligt b) gående linjen till en punkt 65°44,492’ N, 23°56,166’ O (nr 49), e) från punkten 65°43,930’ N, 24°09,710’ O (nr 12) till en punkt 65°43,880’ N, 24°13,860’ O (nr 52) och därifrån till en punkt 65°40,726’ N, 24°16,642’ O (nr 59),

SÖ 2010: 21

f) från punkten 65°43,880’ N, 24°13,860’ O (nr 52) till en punkt 65°43,730’ N, 24°19,110’ O (nr 62) och därifrån till en punkt 65°43,018’ N, 24°20,749’ O (nr 69). Fredningszonernas brytpunkter i tabellform. Zonernas sträckning utanför avtalsområdet har medtagits som information.

Nr Lat Lon ggmm.ddd ggmm.ddd

Linje a) 10 65 47.147 24 07.109 11 65 45.780 24 06.160 12 65 43.930 24 09.710 13 65 40.480 24 11.660 19 65 36.773 24 09.594 a-slutpunkt, (=skärningspunkt med tillämpningsområdets yttre gräns) --- 1 65 34.930 24 08.570 a-riktningsgivande punkt utanför tillämpningsområdet

Linje b) 20 65 45.930 24 06.264 21 65 45.980 24 02.460 22 65 43.930 23 59.210 23 65 41.930 24 01.410 29 65 41.177 24 01.101 b-slutpunkt --- 24 65 35.930 23 58.960 b-brytpunkt utanför tillämpningsområdet 2 65 34.930 23 59.849 b-riktningsgivande punkt utanför tillämpningsområdet

Linje c) 22 65 43.930 23 59.210 39 65 43.162 23 57.977 c-slutpunkt --- 32 65 38.930 23 51.210 c-brytpunkt utanför tillämpningsområdet 33 65 37.930 23 50.360 c-brytpunkt utanför tillämpningsområdet 3 65 34.930 23 51.552 c-riktningsgivande punkt utanför tillämpningsområdet Linje d) 40 65 44.530 24 00.167 49 65 44.492 23 56.166 d-slutpunkt --- 41 65 44.430 23 50.010 d-brytpunkt utanför tillämpningsområdet 42 65 43.530 23 48.210 d-brytpunkt utanför tillämpningsområdet 43 65 42.730 23 48.410 d-brytpunkt utanför tillämpningsområdet 44 65 41.330 23 46.560 d-brytpunkt utanför tillämpningsområdet 4 65 34.929 23 41.055 d-riktningsgivande punkt utanför tillämpningsområdet

SÖ 2010: 21

Linje e) 12 65 43.930 24 09.710 52 65 43.880 24 13.860 59 65 40.726 24 16.642 e-slutpunkt --- 5 65 34.931 24 21.721 e-riktningsgivande punkt utanför tillämpningsområdet

Linje f) 52 65 43.880 24 13.860 62 65 43.730 24 19.110 69 65 43.018 24 20.749 f-slutpunkt --- 63 65 42.230 24 22.560 f- brytpunkt utanför tillämpningsområdet 6 65 34.931 24 24.993 f-riktningsgivande punkt utanför tillämpningsområdet

Förklaringar till kartan Tillämpningsområdets sydgräns med tresiffriga tal 991, 992, 993, 994, 100, 444, 101, 189, 437, 222. Riksgränsens brytpunkter utan numrering. Fredningszonernas mittlinjer med tvåsiffriga tal. Linje a: 10, 11, 12, 13, 19. Linje b: 20, 21, 22, 23, 29. Linje c: 22, 39. Linje d: 40, 49. Linje e: 12, 52, 59. Linje f: 52, 62, 69.

SÖ 2010: 21

Bilaga 2. Fångstplatser

Håv

Vaarankoski Vojakkala by Övre Vojakkala bys samfällighetsförening/delägarlag Kukkolaforsen Kukkola by Kukkolas samfällighetsförening/ delägarlag Kukkolas sikfiskeförening Matkakoski Korpikylä Korpikyläs delägarlag Matkakoski sikfiskeförening Vuennonkoski Vitsaniemis by Pekanpääs fiskelag Vitsaniemis fiskeförening

Flytnät och kullenät

Mustasaari Karungis by Karungis delägarlag/ Karungis traditionsfiskares andelslag Karungis fiskeförening Järviväylä Karungis by Karungis delägarlag/ Karungis traditionsfiskares andelslag Karungis fiskeförening Matkakoski Korpikylä Korpikyläs delägarlag Tuoheanlahti Korpikyä Korpikyläs delägarlag Kultaniitty Pekanpää Pekanpääs fiskelag Vitsaniemis fiskeförening Pukulmi Kainuunkylä Kainuunkyläs fiskelag Päkkilä-Hedenäset fiskeförening Tulkkila Armassaari Armassaari fiskelag Laurinhieta Nuotioranta Nuotioranta fiskelag Luppios laxfiskeförening Karjosaari Alkkula Alkkula fiskelag Ruskolas fiskeförening Vasikkasaari Närkki- Tengeliö Närkki-Tengeliö fiskelag Hannukkala Närkki-Tengeliö Närkki-Tengeliö fiskelag Kauvosaari Kauliranta Kauliranta fiskelag Koulunapaja Kauliranta Kauliranta fiskelag Juoksenki Juoksenki by Juoksenki fiskelag Niemi-Saloniemi fiskelag Juoksengi Pia delägarlag

SÖ 2010: 21

Rajajokisopimus Ruotsin ja Suomen välillä

Ruotsin kuningaskunta ja Suomen tasavalta, jäljempänä sopimuspuolet, jotka haluavat korvata Ruotsin ja Suomen välillä vuonna 1971 tehdyn rajajokisopimuksen uudella sopimuksella, ottavat huomioon vuonna 1810 tehdyn rajanjärjestelysopimuksen, ottavat huomioon kansainvälisen vesioikeuden periaatteet, ottavat huomioon vuonna 1992 maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn yleissopimuksen ja sen vettä ja terveyttä koskevan pöytäkirjan sekä vuoden 1992 yleissopimuksen Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusta, ottavat huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/ EY yhteisön vesipolitiikan puitteista ja Euroopan yhteisöjen muun asianomaisen lainsäädännön, ja ottavat huomioon vuoden 1982 Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 66 artiklan sekä vuoden 1992 biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen, ovat tehneet seuraavan sopimuksen:

Yleisiä määräyksiä

1 artikla

Maantieteellinen soveltamisalue 1. Sopimusta sovelletaan seuraavien vesistöjen, mukaan lukien järvien, vesistöalueilla: a) Könkämäeno ja Muonionjoki sekä se osa Tornionjoesta ja ne järvet, joissa Ruotsin ja Suomen välinen valtakunnanraja kulkee (rajajoet); b) ne vesistöt, jotka ovat rajajokien sivu-uomia tai laskevat rajajokiin; ja c) Tornionjoen suuhaarat. 2. Sopimusta sovelletaan seuraavilla rannikkovesialueilla (rannikkovesialueet): a) Ruotsin rannikkovesialueella se osa Pohjanlahtea, jonka raja noudattaa mantereelta Patokarin niemen eteläkärjestä Skomakaren itäpuolitse ja Stora Hepokarin pohjoiskärjen kautta samansuuntaisesti valtakunnanrajan kanssa etelään yhden merimailin päähän perusviivasta vedettyä linjaa ja jatkuu tällä etäisyydellä perusviivasta itään valtakunnanrajalle saakka; sekä b) Suomen rannikkovesialueella se osa Pohjanlahtea, jonka raja noudattaa 24°20,2’-pituuspiiriä Tornion ja Kemin väliselle kunnanrajalle ja jatkuu kunnanrajaa pitkin lounaaseen edelleen valtakunnanrajalle saakka, lukuun ottamatta Iso-Huiturin saarta. 3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleessa luetellut alueet muodostavat suomalais-ruotsalaisen vesienhoitoalueen (vesienhoitoalue). Vesienhoitoalueen sijainti kuvataan pääpiirteissään liitteenä olevassa kartassa. 4. Kalastusta koskee 23 artiklassa määritelty erityinen soveltamisalue.

SÖ 2010: 21

2 artikla

Tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella kummankin sopimuspuolen mahdollisuudet rajajokien tasapuoliseen käyttöön rajaseudun etuja edistävällä tavalla; b) torjua tulva- ja ympäristövahinkoja; c) sovittaa yhteen vesienhoitoalueella ohjelmat, suunnitelmat ja toimenpiteet, jotka ovat tarpeen vesien tilalle ja kestävälle käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon sopimuspuolia sitovat kansainväliset velvoitteet ja yhteisön oikeus; sekä d) edistää muutoinkin sopimuspuolten välistä yhteistyötä vesi- ja kalastusasioissa. 2. Erityistä huomiota on kiinnitettävä a) yhteisten pinta- ja pohjavesien tilatavoitteiden saavuttamiseen; b) luonnonsuojeluun, kulttuuriarvojen suojeluun ja ympäristönsuojeluun; c) vesivarojen kestävään käyttöön; sekä d) kalakantojen suojeluun ja kestävään käyttöön. 3. Sopimuksen tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavan yhteistyön edellytysten luomiseksi perustetaan valtioiden välinen yhteistyöelin.

3 artikla

Oikeus rajajokien veteen ja vesialueeseen 1. Kummallakin sopimuspuolella on yhtäläinen oikeus rajajokien ja niiden sivu-uomien veteen siinäkin tapauksessa, että vedestä virtaa toisen sopimuspuolen alueella suurempi osa kuin toisen sopimuspuolen alueella. Tämä ei muuta sitä oikeutta veteen, joka yksityisellä saattaa olla tuomion, ylimuistoisen nautinnan tai muun erityisen oikeusperusteen nojalla. 2. Joka omistaa rajajoella rantaa tai jolla on rannan käyttöoikeus, saa valtakunnanrajasta riippumatta käyttää vesialuetta rantansa edessä pienehköä rakennelmaa kuten laituria tai venevajaa varten. 3. Jokaisella on oikeus käyttää rajajokien vettä ja jäätä kotitarpeeseen sekä muuhun vastaavaan tarkoitukseen. 4. Jokaisella on oikeus vapaasti kulkea rajajoissa. 5. Edellä 2 - 4 kappaleessa tarkoitetussa käytössä tulee ottaa huomioon kansalliset oikeusjärjestykset, eikä siitä saa aiheutua sanottavaa haittaa yksityiselle tai yleiselle edulle. Käyttö ei saa vaikeuttaa kalastusta.

Yhteistyö

4 artikla

Yhteiset ohjelmat ja suunnitelmat Sopimuspuolten viranomaiset ovat keskenään yhteistyössä pyrkien siihen, että laaditaan yhteisiä ohjelmia ja suunnitelmia tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kappaleessa määrätyn tarkoituksen toteuttamiseksi.

SÖ 2010: 21

5 artikla

Rajajokien vesiympäristön tilatavoitteet Rajajokien vesiympäristön tilalle asetettavat kansalliset tavoitteet on mahdollisuuksien mukaan sovitettava yhteen sopimuspuolten kesken.

6 artikla

Tulvavahinkojen torjuminen Avustaakseen toisen sopimuspuolen viranomaisia voivat tulvantorjuntaan osallistuvien viranomaisten edustajat ylittää valtakunnanrajan, kun on tarpeen ryhtyä käytännön toimiin välittömän tulvan vaaran torjumiseksi rajajoessa. Tähän tulee ennakolta saada toisen sopimuspuolen nimeämän viranomaisen suostumus.

7 artikla

Virtaussuhteiden valvominen Sopimuspuolet valvovat jatkuvasti veden virtaussuhteita sillä kohdalla, jossa Tärennönjoki lähtee Tornionjoesta. Valvontatiedot toimitetaan valtioiden väliselle yhteistyöelimelle tiedoksi.

Valtioiden välinen yhteistyöelin

8 artikla

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio 1. Sopimuspuolet perustavat täten valtioiden välisen yhteistyöelimen, Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission (komissio), hoitamaan tässä sopimuksessa määrättyjä tehtäviä. 2. Komissiolla tulee olla tehtäviensä hoitamiseksi tarpeellinen oikeuskelpoisuus molemmissa maissa. 3. Komission hallinnolliset määräykset sisältävä ohjesääntö (ohjesääntö) on olennainen osa sopimusta.

9 artikla

Kokoonpano 1. Kumpikin sopimuspuoli nimittää komissioon määräajaksi kolme jäsentä, joista yhden vesiasioista vastaavasta valtion viranomaisesta ja yhden sopimuksen soveltamisalueen kunnasta, sekä nimittää kullekin jäsenelle yhden tai useampia varajäseniä. 2. Komission puheenjohtajuus vaihtuu sopimuspuolten välillä kalenterivuosittain. Puheenjohtajan nimittää se sopimuspuoli, jolla on puheenjohtajuus, ja toinen sopimuspuoli nimittää varapuheenjohtajan. Molempien tulee olla komission jäseniä. 3. Kumpikin sopimuspuoli voi nimittää komissiota avustamaan korkeintaan kolme pysyvää asiantuntijaa. Komissio voi käyttää myös muita asiantuntijoita.

SÖ 2010: 21

10 artikla

Tehtävät 1. Komission tulee tämän sopimuksen määräysten mukaisesti: a) kehittää sopimuspuolten yhteistyötä vesienhoitoalueella; b) edistää sopimuspuolten viranomaisten välistä yhteistyötä sellaisten ohjelmien, suunnitelmien ja toimenpiteiden yhteensovittamiseksi, joiden tarkoituksena on vesiympäristön tilatavoitteiden saavuttaminen ja vesien tilan seuraaminen; c) edistää sopimuspuolten viranomaisten ja kuntien suunnittelutyön yhteensovittamista tulva- ja ympäristövahinkojen torjumiseksi rajajoissa; d) edistää sopimuspuolten viranomaisten ja kuntien rajajokien luonnonsuojelusuunnitelmiin liittyvän työn yhteensovittamista; e) vastata siitä, että tässä artiklassa mainituista ohjelmista ja suunnitelmista tiedotetaan yhdessä ja pidetään yhteisiä kuulemistilaisuuksia; sekä f) vahvistaa tai hylätä ehdotukset vesienhoitoaluetta koskeviksi ohjelmiksi tai suunnitelmiksi. 2. Komission tulee seurata tämän sopimuksen soveltamista ja lupakäytäntöä sekä kiinnittää sopimuspuolten huomiota tarpeeseen muuttaa sopimusta.

11 artikla

Toimivalta 1. Komissiolla on vesi- ja ympäristölainsäädännön alaan kuuluvissa vesienhoitoalueella harjoitettavaa toimintaa koskevissa asioissa, joilla saattaa olla vaikutusta rajajokien tai rannikkovesialueiden tilaan ja käyttöön, oikeus: a. lausua lupa-asiassa; b. hakea valittamalla muutosta lupa-asiassa; ja c. saattaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti viranomaisen käsiteltäväksi vaatimus lupapäätöksen taikka lain tai sen nojalla annettujen säännösten rikkomisen oikaisemiseksi. 2. Komissiolla on oikeus tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja muissa vesienhoitoalueen vesiä koskevissa asi oissa. 3. Komissiolla on oikeus antaa lausunto ennen kuin kalastusta koskevista määräyksistä ja niistä myönnettävästä poikkeuksesta tehdään päätös.

12 artikla

Tiedonsaantioikeus 1. Edellä 4 artiklassa tarkoitettuja ohjelmia ja suunnitelmia valmistelevien viranomaisten tulee pitää komissio jatkuvasti ajan tasalla työnsä etenemisestä. 2. Komission tulee saada tieto asioista ja päätöksistä, joista sillä on oikeus lausua tai joihin sillä on oikeus hakea muutosta, niin että komissio voi käyttää sille 11 artiklan mukaan kuuluvaa toimivaltaa. 3. Tuomioistuinten ja viranomaisten tulee pyynnöstä antaa komissiolle kaikki saatavilla olevat, sen tehtä vien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot.

SÖ 2010: 21

13 artikla

Julkisuus 1. Jokaisella on oikeus saada tieto komission hallussa olevista asiakirjoista siten kuin jäljempänä 2 ja 3 kappaleessa määrätään. 2. Pyydettäessä komissiolta tietoa Ruotsin tai Suomen viranomaiselta tulleesta asiakirjasta, päättää asiakirjan antamisesta se viranomainen, joka asiakirjan on komissiolle toimittanut, tähän viranomaiseen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Komission tulee viipymättä välittää tieto tällaisesta pyynnöstä asianomaiselle viranomaiselle. 3. Komission hallussa olevan muun asiakirjan, mukaan lukien 34 artiklan 7 kappaleessa tarkoitetut asiakirjat, antamisesta päättää 17 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu valvontaviranomainen komission kanslian sijaintimaassa kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti. Komission tulee ratkaisua varten toimittaa vaatimus ja kyseessä oleva asiakirja viipymättä valvontaviranomaiselle.

14 artikla

Kustannukset Komission toiminnasta aiheutuvista kustannuksista vastaa puoliksi kumpikin sopimuspuoli. Tästä annetaan tarkempia määräyksiä ohjesäännössä.

Rajan ylittävät vaikutukset

15 artikla

Sopimuksen suhde pohjoismaiseen ympäristönsuojelusopimukseen 1. Toimintaan tai toimenpiteeseen vesienhoitoalueella, joka voi aiheuttaa rajan ylittäviä vaikutuksia vesien tilaan tai käyttöön, sovelletaan tämän sopimuksen 16 - 21 artiklan määräyksiä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä 19 päivänä helmikuuta 1974 tehdyn ympäristönsuojelusopimuksen sijasta. 2. Edellä 1 kappaleessa tarkoitetuissa asioissa myös muut kuin vesien tilaan tai käyttöön kohdistuvat rajan ylittävät vaikutukset on käsiteltävä samassa menettelyssä.

16 artikla

Yhdenvertainen kohtelu 1. Kun toisen maan tuomioistuin tai viranomainen ratkaisee kysymystä luvasta taikka toiminnan tai toimenpiteen sallittavuudesta 15 artiklassa tarkoitetussa asiassa, tulee vaikutukset, jotka toiminnasta tai toimenpiteestä aiheutuvat tai voivat aiheutua toisen sopimuspuolen alueella, ottaa huomioon samalla tavoin kuin vastaavat vaikutukset omassa maassa . 2. Sille, jota 15 artiklassa tarkoitetusta toisen sopimuspuolen alueella harjoitetusta tai harjoitettavasta toiminnasta tai toimenpiteestä aiheutuvat vaikutukset koskevat tai saattavat koskea, tunnustetaan samat oikeudet tuomioistuimessa tai viranomaisessa kuin asianosaiselle toiminnan tai toimenpiteen sijaintimaassa.

SÖ 2010: 21

3. Mitä 2 kappaleessa määrätään, on vastaavasti sovellettava myös toiminnan tai toimenpiteen takia esitettäviin vaatimuksiin vahingon korvaamisesta. 4. Muilla kuin 2 kappaleessa tarkoitetuilla tahoilla, joilla 15 artiklassa tarkoitetussa asiassa on jommankumman maan lainsäädännön nojalla puheoikeus tai oikeus mielipiteen esittämiseen, tulee olla vastaava oikeus toisessa maassa niiden säännösten mukaisesti, jotka tässä maassa ovat voimassa niihin verrattavissa olevista toimijoista.

17 artikla

Yleisen edun valvonta 1. Kumpikin sopimuspuoli määrää valvontaviranomaisen, jonka tulee valvoa yleistä etua 15 artiklassa tarkoitettua toimintaa tai toimenpidettä koskevissa asioissa toisen sopimuspuolen lupia myöntävässä tuomioistuimessa tai viranomaisessa. 2. Valvontaviranomaisella on yleisen edun huomioon ottamiseksi oikeus vaatia lisäselvityksiä, tulla kuulluksi, käyttää puhevaltaansa tai valittaa toisen sopimuspuolen tuomioistuimessa tai viranomaisessa, jos viranomainen tai muu yleisen ympäristöedun edustaja toisessa maassa voi tulla kuulluksi, käyttää puhevaltaa tai valittaa vastaavassa asiassa. 3. Jos valvontaviranomainen ilmoittaa toisen sopimuspuolen tuomioistuimelle tai viranomaiselle, että valvontaviranomaisen tehtävistä jossakin asiassa vastaa muu viranomainen, koskevat sopimuksen määräykset soveltuvin osin myös tätä viranomaista. 4. Kukin valvontaviranomainen vastaa sopimuksen soveltamisesta sille aiheutuvista kustannuksista.

18 artikla

Lupa-asioista tiedottaminen 1. Kun tuomioistuimessa tai viranomaisessa tulee vireille 16 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu asia, tulee viranomaisen tai tuomioistuimen tiedottaa siitä toisen sopimuspuolen valvontaviranomaiselle. Tämän valvontaviranomaisen tulee huolehtia lupahakemuksesta kuuluttamisesta ja tiedoksi antamisesta omassa maassaan. Kuuluttaminen ja tiedoksi antaminen on tehtävä samalla tavalla ja samassa laajuudessa kuin jos kyse olisi vastaavasta hakemuksesta omassa maassa. 2. Mitä 1 kappaleessa määrätään, koskee vastaavasti tuomioista ja päätöksistä tiedottamista.

19 artikla

Tarkastus Jos 16 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettua asiaa käsiteltäessä on tarpeen suorittaa toisen sopimuspuolen alueella tarkastus rajan ylittävien vaikutusten arvioimiseksi, voi viranomainen tai tuomioistuin suorittaa tarkastuksen toisen sopimuspuolen valvontaviranomaisen suostumuksella ja yhteistyössä sen kanssa. Tarkastuksessa voi valvontaviranomainen tai sen määräämä asiantuntija olla läsnä.

SÖ 2010: 21

20 artikla

Vaikutuksiltaan merkittävät vesistöhankkeet Sopimuksen 1 artiklan 1 kappaleen mukaisella soveltamisalueella ei saa ilman sopimuspuolten ennalta käymiä neuvotteluja myöntää lupaa vesivoimalaitoksen rakentamiseen, vesistön säännöstelyyn tai veden siirtämiseen vesistöstä siten, että hanke voi merkittävällä tavalla vaikuttaa rajajoen vesioloihin. Näissä neuvotteluissa pyritään sopimuksen tarkoituksen mukaiseen lopputulokseen.

21 artikla

Lupakäsittelyjen yhteensovittaminen 1. Haettaessa lupaa sellaiselle toiminnalle tai toimenpiteelle rajajoessa, joka edellyttää lupaa kummankin sopimuspuolen tuomioistuimelta tai viranomaiselta, tulee asianomaisten tuomioistuinten tai viranomaisten pyrkiä käsittelemään lupahakemukset samanaikaisesti. Tuomioistuimen tai viranomaisen tulee antaa toisen sopimuspuolen tuomioistuimelle tai viranomaiselle tietoja lupa-asian käsittelystä. 2. Tuomioistuimen tai viranomaisen tulee lähettää 1 kappaleessa tarkoitetussa asiassa antamansa tuomio tai päätös tiedoksi toisen sopimuspuolen tuomioistuimelle tai viranomaiselle. 3. Tuomioistuin tai viranomainen ei saa määrätä, että 1 kappaleessa tarkoitettua toimintaa tai toimenpidettä koskeva lupa on täytäntöön pantavissa ennen tuomion tai päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, ellei tuomio tai päätös toisen maan lupa-asiassa ole tullut lainvoimaiseksi.

22 artikla

Hakemusasioiden kieli Edellä 16 ja 21 artikloissa tarkoitettua lupa-asiaa käsittelevän tuomioistuimen tai viranomaisen on huolehdittava siitä, että käsittelyn kuluessa annetaan riittävästi tietoa ruotsiksi ja suomeksi 16 artiklassa tarkoitetuille tahoille. Asianomaisen tuomioistuimen tai viranomaisen on huolehdittava siitä, että yleiskuvaukset lupahakemuksesta ja tuomiosta tai lupapäätöksestä ovat saatavilla ruotsin ja suomen kielellä. Sen tulee huolehtia myös siitä, että hakemusasiakirjat ovat tarpeellisilta osin saatavilla ruotsin ja suomen kielellä.

Kalastusmääräykset

23 artikla

Maantieteellinen soveltamisalue Tässä jaksossa on perusmääräyksiä kalastuksen sääntelystä seuraavilla vesialueilla (Tornionjoen kalastusalue): a) Könkämäeno ja Muonionjoki sekä se osa Tornionjoesta ja ne järvet, joissa Ruotsin ja Suomen välinen valtakunnanraja kulkee (rajajoet); b) ne vesistöt, jotka ovat rajajokien sivu-uomia, ei kuitenkaan vesistöt, jotka laskevat rajajokiin; c) Tornionjoen suuhaarat; sekä

SÖ 2010: 21

d) se osa Perämerta, joka sijaitsee Haaparannan satamasta Skomakaren koillisimpaan pisteeseen, Ylikarin itäisimpään pisteeseen, Sarvenkatajan pohjoisimpaan pisteeseen ja sieltä suoraan itään valtakunnanrajalle sekä siitä etelään valtakunnanrajaa pitkin Tornion ja Kemin kuntien rajalle ja edelleen koilliseen kunnanrajaa pitkin mantereelle vedetyn viivan pohjois- ja sisäpuolella.

24 artikla

Kalaväylä 1. Jokaisessa jokihaarautumassa, missä kala kulkee, tulee olla kalaväylä veden syvimmällä kohdalla. Kalaväylä on kolmannes veden leveydestä tavanomaisen alivedenkorkeuden aikana. Kalaväylä, joka asianomaisen valtion lain mukaisesti on jokeen laskevassa vesistössä, jatkuu leveydeltään muuttumattomana joessa olevaan kalaväylään saakka. 2. Kalanpyydystä tai muuta laitetta ei saa sijoittaa tai käyttää siten, että kalan kulku kalaväylässä voi estyä tai kala ei pääse siihen tai siinä liikkumaan. Kalaväylässä kulkuverkolla tai kulteella kalastettaessa on väylän leveydestä vähintään puolet oltava avoinna. Jos jollakin on erityinen oikeus kalastusta varten sulkea kalaväylä, tämä oikeus pysyy.

25 artikla

Tarkemmat määräykset 1. Tornionjoen kalastusalueella kalastamista koskeva kalastussääntö (kalastussääntö) on olennainen osa sopimusta. 2. Sopimuspuolet sitoutuvat Tornionjoen kalastusalueen sivuvesistöjen kohdalla antamaan tarvittavia määräyksiä ja ryhtymään tarvittaviin toimiin kalakantojen edistämiseksi.

26 artikla

Valtuutus Kalastussäännössä mainitaan kalastusta kalastusalueella hallinnoivat viranomaiset sekä missä laajuudessa ne voivat antaa kalastusta koskevia lisämääräyksiä ja myöntää poikkeuksia kalastussäännössä olevista määräyksistä. Ennen päätöksen tekemistä komissiolle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen.

27 artikla

Kalakantoja koskeva tutkimus ja tilastointi 1. Sopimuspuolet suorittavat yhteistyössä kalakantojen tutkimusta ja seurantaa. 2. Sopimuspuolet laativat vuosittain yhteisiä kalastustilastoja. Tätä tarkoitusta varten tarvittavat tiedot pyyntiosuuksista ja saalismääristä kerätään kultakin kalastuskaudelta. 3. Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset kokoavat tiedot yhteisiä menettelytapoja noudattaen.

SÖ 2010: 21

28 artikla

Toimenpiteet kalakantojen suojelemiseksi taudeilta ym. 1. Sopimuspuolet sitoutuvat ryhtymään tarvittaviin toimiin kalakantojen suojelemiseksi vakavilta tarttuvilta kalataudeilta ja vieraiden kalalajien ja kalakantojen istutusten torjumiseksi. 2. Sopimuspuolet ovat kumpikin velvollisia välittömästi ilmoittamaan toisilleen vakavien tarttuvien kalatautien epäilystä tai toteamisesta.

29 artikla

Kalastusmääräysten rikkominen Kunkin maan voimassaolevia rangaistusta, takavarikkoa, menettämistä, erityistä oikeusvaikutusta ja muuta rikosseuraamusta koskevia säännöksiä sovelletaan tämän sopimuksen sekä kalastussäännön ja sen nojalla annettujen määräysten rikkomiseen samalla tavalla kuin lain rikkomiseen siinä maassa, jossa rikos on tapahtunut.

Loppumääräykset

30 artikla

Riitojen ratkaisu 1. Sopimuspuolten välinen riita sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta ratkaistaan neuvottelemalla tai muulla sopimuspuolten hyväksymällä tavalla. 2. Neuvottelut tulee käynnistää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun sopimuspuoli esittää neuvottelupyynnön diplomaattista tietä toiselle sopimuspuolelle.

31 artikla

Seuranta ja muutokset 1. Sopimuspuolet kokoontuvat tarpeen mukaan seuratakseen sopimuksen soveltamista. Tapaaminen tulee järjestää viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sopimuspuolen esittämästä vaatimuksesta. 2. Tätä sopimusta ja sen liitteitä voidaan muuttaa sopimuspuolten sopimuksella. Muutokset tulevat voimaan 35 artiklassa määrätyllä tavalla.

32 artikla

Irtisanominen 1. Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen toiselle sopimuspuolelle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta. 2. Jos tämä sopimus irtisanotaan, sopimuspuolten tulee varmistaa, että ne voivat muutoin täyttää kansainväliset velvoitteensa.

SÖ 2010: 21

33 artikla

Kumoutuvat sopimukset Tämän sopimuksen tullessa voimaan lakkaavat seuraavat sopimukset olemasta voimassa: a) Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen tasavallan kesken uitosta Tornion ja Muonion rajajoissa 17 päivänä helmikuuta 1949 tehty sopimus; b) Ruotsin ja Suomen välillä 16 päivänä syyskuuta 1971 tehty rajajokisopimus (vuoden 1971 sopimus); ja c) Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen tasavallan välillä 3 päivänä lokakuuta 2003 tehty sopimus yhteisen vesienhoitoalueen perustamisesta.

34 artikla

Siirtymäsäännökset 1. Tämän sopimuksen tullessa voimaan vuoden 1971 suomalais-ruotsalaisessa rajajokikomissiossa vireillä olevat asiat tulee siirtää asianomaisten kansallisten tuomioistuinten ja lupaviranomaisten käsiteltäviksi. 2. Asiassa, jossa on sovellettu vuoden 1971 sopimuksen 8 luvun 4 artiklan säännöksiä tämän sopimuksen tullessa voimaan, sovelletaan vuoden 1971 sopimuksen aineellisia säännöksiä. Muutoin sovelletaan kansallisia säännöksiä. 3. Vuoden 1971 sopimuksen nojalla annetut luvat jäävät voimaan niin kuin ne olisi annettu asianomaisen kansallisen lainsäädännön nojalla. Niiden tarkistamiseen, muuttamiseen ja noudattamisen valvontaan sovelletaan kansallisia säännöksiä. 4. a) Joka rikkoo vuoden 1971 sopimuksen nojalla annetun luvan määräyksiä ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, on tuomittava rangaistukseen tekohetkenä voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. b) Joka rikkoo vuoden 1971 sopimuksen nojalla annetun luvan määräyksiä tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, on tuomittava rangaistukseen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 5. Vuoden 1971 suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission päätöksen mukaisesti kalastuskorttien myynnistä kertyneet varat siirtyvät tämän sopimuksen voimaan tullessa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Fiskeriverketille. 6. Vuoden 1971 suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission muut varat, joista velat on vähennetty, siirtyvät tämän sopimuksen voimaan tullessa komissiolle. Voimassa olevissa lupapäätöksissä vuoden 1971 suomalaisruotsalaiselle rajajokikomissiolle maksettavaksi määrätyt maksut maksetaan tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen komissiolle. 7. Vuoden 1971 suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission hallussa olevat asiakirjat siirretään komissiolle. 8. Sopimuksen tullessa voimaan käytössä olevia sallittuja verkkoja, jotka eivät täytä kalastussäännön 8 §:n 1 momentin vaatimuksia pyydysten rakenteesta, voidaan käyttää kolmen vuoden ajan sopimuksen voimaantulosta.

SÖ 2010: 21

35 artikla

Voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen diplomaattista tietä sopimuksen voimaantulolle valtiosäännön mukaan asetettujen vaatimusten täyttämisestä.

Tämän vakuudeksi ovat molemmat valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen kahtena ruotsin- ja suomen kielisenä kappaleena molempien kielten ollessa yhtä todistusvoimaiset

Tukholmassa 11 päivänä marraskuuta 2009.

Ruotsin kuningaskunnan puolesta Åsa Britt Karlsson

Suomen tasavallan puolesta Alec Aaro

SÖ 2010: 21

Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ohjesääntö

1 § Kanslia

Suomalais-ruotsalaisella rajajokikomissiolla on kotipaikka ja kanslia sillä rajaseudulla sijaitsevalla paikkakunnalla, jonka sopimuspuolet määräävät. Komissiolla on postiosoite kummassakin valtiossa. Kanslia hoitaa komission arkistoa ja diaaria.

2 § Henkilökunta

Komissiolla on sihteeri. Sihteeriksi valittavalla henkilöllä on oltava korkeakoulututkinto ja hänen on hallittava sekä ruotsin että suomen kieltä. Tarvittaessa voidaan valita yksi tai useampia avustavia sihteereitä. Komissio voi ottaa palvelukseensa lisäksi muuta henkilökuntaa. Sihteerin, avustavan sihteerin ja muun henkilökunnan palkkaamisesta päättää komissio. Työsopimussuhteeseen sovelletaan komission kotipaikan ja kanslian sijaintimaan lakia.

3 § Päätöksenteko

Komissio on päätösvaltainen, kun kaikki kuusi jäsentä ovat läsnä. Jos jäsenet eivät ole päätöksestä yksimielisiä, siitä on äänestettävä. Äänestyksessä tulee päätökseksi mielipide, jota vähintään neljä jäsentä, niistä vähintään kaksi kummastakin valtiosta, on kannattanut. Jos komissio ei voi osaltaan vahvistaa tai hylätä 10 artiklan 1 kappaleen f kohdassa tarkoitettua yhteistä ohjelmaa tai suunnitelmaa määräajassa, sen on ilmoitettava tilanteesta ja siihen johtaneista syistä asianomaisille viranomaisille.

4 § Puheenjohtajan, jäsenten ja asiantuntijoiden tehtävät

Puheenjohtaja johtaa komission työtä. Komission muut jäsenet ja asiantuntijat ottavat puheenjohtajan kutsusta osaa komission kokouksiin sekä tarvittaessa erityisin selvityksin tai tutkimuksin avustavat omalla pätevyysalallaan asiain valmistelua. Jäsenen ollessa estynyt on varajäsenen huolehdittava hänen tehtävistään puheenjohtajan kutsusta.

5 § Sihteerin tehtävät

Sihteerin avustaa puheenjohtajan ohjeiden mukaan asioiden valmistelussa, pitää komission pöytäkirjoja ja diaarioita, huolehtii kutsujen ja muiden asiakirjojen lähettämisestä sekä rahavarojen hallinnosta.

6 § Korvaukset ja palvelusehdot

Jäsenten ja asiantuntijoiden palkkiot, matkakustannukset ja päivärahat maksaa komissio. Sopimuspuolet päättävät yhteistyössä palkkioiden perusteista.

SÖ 2010: 21

Jäsenten ja asiantuntijoiden matkakustannukset ja päivärahat korvataan jäsenten ja asiantuntijoiden kotimaan matkustussäännön mukaisesti. Komissio määrää sihteerin, avustavan sihteerin ja muun henkilökuntansa palkkiot tai palkkauksen, ja maksaa ne. Muista palvelusehdoista on soveltuvin osin voimassa, mitä komission kotipaikan ja kanslian sijaintimaan laki säätää valtion palvelukseen otetusta.

7 § Talousarvio ja tilintarkastus

Komission on viimeistään 1 päivänä maaliskuuta laadittava ehdotuksensa seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja toimitettava se sopimuspuolille. Sopimuspuolet käyvät neuvonpitoa talousarvioesityksestä. Sopimuspuolet osoittavat varat komission käyttöön vuosittain viimeistään 15 päivänä tammikuuta. Sopimuspuolet päättävät tilintarkastuksesta yhdessä. Tilintarkastus- ja toimintakertomus laaditaan vuosittain ennen 1 päivänä helmikuuta.

8 § Aukioloajat ja vastaanotto

Kanslia on avoinna yleisölle. Komissio päättää aukioloajoista. Puheenjohtaja, sihteeri tai avustava sihteeri on, jos pätevä syy ei ole esteenä, kansliassa tavattavana määrättyyn aikaan vähintään kerran viikossa. Komission tiedottaa aukioloajoista.

9 § Asiakirjojen kieli

Komissiolle toimitettavat asiakirjat laaditaan sillä kielellä, jota yksityisellä asianomaisessa maassa on oikeus käyttää viranomaisissa. Jos asiakirjan kääntäminen on tarpeen, komissio vastaa siitä. Komission pöytäkirjat laaditaan tarpeen mukaan ruotsiksi ja suomeksi .

10 § Työjärjestys

Komissio vahvistaa itselleen työjärjestyksen.

SÖ 2010: 21

Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö

Yleisiä määräyksiä

1 § Tarkoitus

Tämä kalastussääntö on olennainen osa Ruotsin ja Suomen välistä rajajokisopimusta. Kalastus on sallittua, jos se on kohtuullista Tornionjoen kalastusalueen kalakantojen suojelun ja kestävän käytön kannalta sekä Ruotsissa että Suomessa. Lähtökohtana on saada aikaan kohtuullinen ja oikeudenmukainen tasapaino kalakannan ja hyödyntämisen näkökulmasta soveltamisalueen kalastusetujen välille kokonaisuutena, ottaen huomioon rajajokien kohtuullinen hyödyntäminen tavalla, joka edistää koko raja-alueen etua. Kalastussäännön määräykset sekä tämän säännön nojalla annetut päätökset eivät saa johtaa soveltamiseen, joka on ristiriidassa tämän tarkoituksen kanssa tai muutoin Ruotsin ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden ja erityisesti Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan kanssa.

2 § Soveltamisalue

Kalastussäännön määräyksiä sovelletaan seuraavilla rajajokisopimuksen 23 artiklassa määritellyillä vesialueilla (Tornionjoen kalastusalue): a) Könkämäeno ja Muonionjoki sekä se osa Tornionjoesta ja ne järvet, missä Ruotsin ja Suomen välinen valtakunnanraja kulkee (rajajoet); b) ne vesistöt, jotka ovat rajajokien sivu-uomia, ei kuitenkaan vesistöt, jotka laskevat rajajokiin; c) Tornionjoen suuhaarat; sekä d) se osa Perämerta, joka sijaitsee Haaparannan satamasta Skomakaren koillisimpaan pisteeseen, Ylikarin itäisimpään pisteeseen, Sarvenkatajan pohjoisimpaan pisteeseen ja sieltä suoraan itään valtakunnanrajalle sekä siitä etelään valtakunnanrajaa pitkin Tornion ja Kemin kuntien rajalle ja edelleen koilliseen kunnanrajaa pitkin mantereelle vedetyn viivan pohjois- ja sisäpuolella. Näiden kalastusaluetta rajaavien pisteiden koordinaatit ovat liitteessä 1. Jokialueella tarkoitetaan tässä kalastussäännössä Tornionjoen kalastusalueen sitä osaa, joka sijaitsee jokisuun pohjoispuolella, määriteltynä Hellälän pohjoisen niemen kärjestä Suomen puolella Ruotsin puolella olevan Virtakarin niemen kärkeen vedettynä suorana viivana, sekä pohjoispuolella Uksein ja Palosaaren eteläkärjen läpi vedettyä suoraa viivaa. Merialueella tarkoitetaan kalastusalueen sitä osaa, joka sijaitsee näiden viivojen eteläpuolella.

3 § Rauhoituspiirit

Merialueella on kummankin valtion vesialueella laissa säädetyn kalaväylän lisäksi rauhoituspiirejä. Nämä muodostuvat vesialueista, jotka ulottuvat 200 metriä niiden viivojen kummallekin puolelle, joiden koordinaatit ovat liitteessä 1. Kalanpyydystä tai muuta laitetta ei saa sijoittaa tai käyttää siten, että kalan kulku rauhoituspiirissä voi estyä tai että kala ei pääse rauhoituspiiriin tai siinä liikkumaan. Kaikenlainen kalastaminen isorysällä, pohjalla varustetulla pyydyksellä se-

SÖ 2010: 21

kä koukkuverkolla ja muulla lohen tai taimenen pyydystämiseen tarkoitetulla välineellä on kielletty siinä osassa merta, jonka rajana on jokisuu ja Salmenlahden suun eteläiseltä rannalta Kraaselin ja Tirron saarten eteläisten niemien kautta Sellön luoteisen kärjen yli Pirkkiön luoteiseen niemeen vedetty viiva.

4 § Määritelmät

Tässä säännössä tarkoitetaan: 1) kiinteällä pyydyksellä johtoaidalla varustettua pyydystä kuten lohirysää tai iso-rysää, joka on tarkoitettu käytettäväksi samalla paikalla vähintään kahden vuorokauden ajan, 2) pikkurysällä pohjaan painotettua rysää, jonka vanteen halkaisija on alle 1,0 metriä ja joka ei miltään osin ole korkeampi kuin 1,5 metriä; 3) ankkuroidulla verkolla verkkoa, joka ankkureilla, painoilla tai omalla painollaan lasketaan pohjaan tai ankkuroidaan pohjaan tai pohjan yläpuolelle ja joka ei ajelehdi veden mukana; 4) kulkuverkolla virrassa ajelehtivaa verkkoa; 5) kulteella ( kulleverkko ) veneeseen kiinnitettyä nuottaa; 6) vieheellä keinotekoisesti valmistettua uistinta, vaappua, perhoa tai niihin rinnastettavaa koukuilla varustettua houkutinta, joka liikkeellään, värillään tai muodollaan houkuttaa kalaa iskemään; 7) vapakalastusvälineellä vapaa, pilkkiä ja vastaavia liikuteltavia välineitä, jotka ovat varustettuja siimalla ja vieheellä tai koukulla; sekä 8) luonnollisella syötillä eläviä tai tapettuja syöttejä ja hajuvalmisteita.

5 § Kalastuksenhoitomaksu

Siltä osin kuin kalastuksenhoitomaksu kansallisen lainsäädännön mukaisesti on suoritettava siinä maassa, jossa kalastusta harjoitetaan, on tällainen maksu suoritettava sen lainsäädännön mukaisesti. Kun veneestä vieheellä kalastettaessa maksu on 1 momentin mukaisesti suoritettava, koskee tällainen maksu myös henkilöä, joka soutaa kyseessä olevaa venettä.

Pyyntivälineet, kalastusajat ja vähimmäismitat

6 § Sallitut pyydykset

Lohen ja taimenen kalastuksessa ainoastaan seuraavien pyydysten käyttö on sallittu: 1) kiinteä pyydys merialueella; 2) kulkuverkko ja kulle jokialueella liitteen 2 apajapaikoissa; 3) vapa ja viehe; ja 4) lippo liitteen 2 apajapaikoissa. Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastuksessa ainoastaan seuraavien pyydysten ja kalastustapojen käyttö on sallittu: 1) kiinteä pyydys merialueella; 2) kulkuverkko ja kulle jokialueella liitteen 2 apajapaikoissa; 3) ankkuroidut verkot merialueella sekä jokialueen hitaasti virtaavissa vesissä, suvannoissa ja järvissä;

SÖ 2010: 21

4) made- ja haukikoukku sekä maderysä; 5) nuotta merialueella; 6) lippo liitteen 2 apajapaikoissa; 7) merta ja pikkurysä sekä katiska; 8) vapa ja viehe sekä pilkki; ja 9) onkiminen luonnollisella syötillä paitsi koskipaikoilla ja virtaavassa vedessä. Vapakalastusvälineillä kalastettaessa saa samanaikaisesti käyttää enintään kolmea viehettä välinettä kohti. Kalastettaessa vapakalastusvälineillä välineiden on koko ajan oltava kalastajan ulottuvilla. Apajapaikoissa, joissa kulletta, kulkuverkkoa ja lippoa liitteen 2 mukaisesti saa käyttää, apajapaikkojen raivaus kalastusta varten on sallittu kalastuksen edellyttämässä laajuudessa. Edellä 4 momentin mukaisessa raivauksessa ei saa käyttää kalaa pyytäviä välineitä, jos tarkoituksena on kalan pyytäminen niillä raivauksen aikana. Henkilön, joka 4 momentin mukaan aikoo raivata apajapaikan, on viimeistään seitsemän työpäivää ennen tämän aloittamista ilmoitettava aikeestaan Suomessa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ruotsissa paikalliselle poliisille.

7 § Kielletyt pyydykset ja kalastustavat

Muut kuin 6 §:ssä mainitut pyydykset ovat kiellettyjä. Kaikkien lajien kalastusta koskee lisäksi seuraavaa. Kalastus harrilaudalla tai siihen verrattava kalastustapa on kielletty. Ampuma-aseen, huumaavan tai myrkyllisen aineen tai sähkövirran käyttäminen kalastuksessa on kielletty. Kalastus on kielletty vapakalastusvälineillä ja muilla koukuilla kuin madetai haukikoukulla, joiden tarkoituksena on kalan tartuttaminen ulkopuolelta, tai siten, että tarttumisen vaara on ilmeinen. Suun ulkopuolelta koukkuun tarttunut kala on välittömästi laskettava takaisin veteen. Kalastus on kielletty atraimella tai muulla välineellä, joka lävistää kalan ulkopuolelta. Varrellisen nostokoukun käyttäminen on kuitenkin sallittu muuhun pyydykseen tarttuneen kalan nostamiseen. Ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa virtasuojan, johtoaidan tai muun kiinteän rakennelman käyttäminen on kielletty. Kalan säikäyttämiseen tai sen kulun estämiseen tarkoitettuja esineitä ei saa asettaa veteen tai veden yläpuolelle. Kiellettyjä pyyntivälineitä ei saa säilyttää veneessä tai pitää muutoin käsillä. Sama koskee muulloin sallittuja pyydyksiä kieltoaikana. Metsästykseen käytettävän ampuma-aseen kuljettaminen on kuitenkin sallittu. Merialueella on kieltoaikana myös sallittu kuljettaa 6 §:n mukaisesti sallittuja pyydyksiä. Tämä sillä edellytyksellä, että pyydykset ovat sidottuja ja pakattuja.

8 § Pyydysten rakenne ja sijoittelu

Muita lajeja kuin lohta ja taimenta verkolla kalastettaessa saa käyttää ainoastaan sellaisia kulkuverkkoja ja ankkuroituja verkkoja, jotka koostuvat yksiliinaisesta hapaasta ilman pussia (riimua) ja jotka on valmistettu yksisäikeisestä nailonlangasta (monofiililanka), jonka vahvuus saa olla enintään

SÖ 2010: 21

0,20 millimetriä. Meressä on kuitenkin sallittu käyttää vahvempaa lankaa verkossa, jonka silmäkoko on enintään 40 millimetriä. Kulkuverkko saa olla enintään 120 metriä pitkä. Kulle saa olla enintään 200 metriä pitkä. Ankkuroitu verkko saa olla enintään 60 metriä pitkä. Tämä ei kuitenkaan koske kalastusta merialueella elokuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä aikana. Tämä ei myöskään koske kalastusta merialueella ankkuroiduilla verkoilla, joiden silmäkoko on enintään 40 millimetriä. Ankkuroitujen verkkojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 60 metriä. Nahkiaisen pyyntiin tarkoitetun merran nielu ei saa ylittää 16 senttimetriä mihinkään suuntaan. Mertaa, lohen ja taimenen pyyntiin tarkoitettua lippoa ja katiskaa lukuun ottamatta kalanpyydyksissä ei ole sallittua käyttää metallilankaa, metallivaijeria tai vastaavaa. Muun kalan kuin lohen ja taimenen lippoaminen jokialueella on sallittu vain lipolla, joka on valmistettu enintään 0,40 millimetrin vahvuisesta yksisäikeisestä nailonlangasta (monofiililanka) ja vähintään 80 millimetrin silmäkoon hapaasta.

9 § Pyydysten merkitseminen

Pyyntiin käytettävä pyydys on merkittävä siten, että merkinnästä ilmenee selvästi, kuka on pyydyksen omistaja tai käyttäjä sekä hänen yhteystietonsa. Merkinnän on oltava hyvin havaittavissa ilman, että pyydystä tarvitsee nostaa vedestä. Merkintää ei tarvitse olla kädessä pidettävissä tai muutoin kalastajan ulottuvilla olevissa vapakalastusvälineissä.

10 § Silmäkoko

Jokialueella pyydysten silmäkoon on oltava: 1) lohta tai taimenta kulkuverkolla ja kulteella kalastettaessa vähintään 100 millimetriä; 2) muita lajeja kuin lohta ja taimenta kulkuverkolla ja kulteella kalastettaessa vähintään 80 millimetriä ja enintään 100 millimetriä; 3) ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa vähintään 80 millimetriä ja enintään 100 millimetriä; ja 4) pikkurysällä kalastettaessa enintään 80 millimetriä. Merialueella pyydysten silmäkoon on oltava: 1) kalastettaessa kiinteillä pyydyksillä kalapesässä enintään 80 millimetriä; ja 2) ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa toukokuun 1 päivän alusta heinäkuun 31 päivän loppuun enintään 90 millimetriä ja muuna aikana enintään 40 millimetriä tai vähintään 90 millimetriä.

11 § Kalastuskausi ja rauhoitusajat

Lohen ja taimenen kalastus on kielletty, ellei tässä pykälässä toisin mainita. Kaikenlainen kalastus jokialueella on kielletty syyskuun 15 päivän alusta joulukuun 15 päivän loppuun lukuun ottamatta nahkiaisen kalastusta merralla.

SÖ 2010: 21

Lohen ja taimenen kalastus vapakalastusvälineillä on sallittu kesäkuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun. Tällainen lohen ja taimenen kalastus on kuitenkin kielletty sunnuntaista kello 19 Suomen aikaa (18 Ruotsin aikaa) maanantaihin kello 19 (18). Lohen ja taimenen kalastus jokialueella on sallittu liitteen 2 apajapaikoissa: 1) lipolla juhannusviikolla maanantaista kello 19 (18) sunnuntaihin kello 19 (18), ja 2) kulkuverkolla ja kulteella juhannusviikon tiistaista torstaihin ja juhannusta seuraavina kahtena viikonloppuna perjantaista kello 19 (18) seuraavaan sunnuntaihin kello 19 (18). Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastus jokialueella on sallittu liitteen 2 apajapaikoissa: 1) lipolla ainoastaan juhannusviikon maanantaista kello 19 (18) syyskuun 14 päivän loppuun, ja 2) kulkuverkolla ja kulteella ainoastaan heinäkuun 15 päivän alusta syyskuun 14 päivän loppuun. Merialueella muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastus kiinteillä pyydyksillä on sallittu kesäkuun 11 päivän alusta lokakuun 31 päivän loppuun. Taimenen kalastus kiinteillä pyydyksillä on sallittu kesäkuun 17 päivästä kello 12 alkaen elokuun 31 päivän loppuun. Lohen kalastus kiinteillä pyydyksillä on sallittu kesäkuun 17 päivästä kello 12 alkaen syyskuun 15 päivän loppuun. Kumpikin sopimuspuoli saa vahvistaa kansallisilla määräyksillä eri kalastajaluokille myöhäisemmät aloituspäivämäärät kuin 6 momentissa mainitut kuitenkin siten, että ammattikalastus tai muu kalastus kiinteillä pyydyksillä alkaa viimeistään 29 päivänä kesäkuuta. Tällaiset kansalliset määräykset voivat koskea myös pyydysrajoituksia. Kiinteiden pyydysten paalutuksen ja ankkuroinnin saa aloittaa ennen kuin kalastus on sallittu. Muiden kuin kalaa pyytävien johtoaitojen asettamisen saa aloittaa aikaisintaan seitsemän vuorokautta ennen kuin kalastus on sallittu.

12 § Vähimmäismitat ja kalojen vapauttaminen

Alle 50 senttimetrin mittaisen lohen tai taimenen sekä alle 35 senttimetrin mittaisen harjuksen pyytäminen ja tappaminen on kielletty. Pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen. Alimittainen kala on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Täysimittainen kala on laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena, jos se on: 1) pyydetty rauhoitusaikana; 2) pyydetty kielletyllä pyydyksellä tai kielletyllä kalastustavalla; tai se on 3) talvehtinut lohi. Sen, joka 11 §:n 6 momentin perusteella kalastaa kiinteillä pyydyksillä muita lajeja kuin lohta ja taimenta ennen kuin lohen ja taimenen kalastus on sallittu, on vähintään kerran vuorokaudessa koettava kaikki kalapesät ja varoen vapautettava niistä kaikki lohet ja taimenet.

SÖ 2010: 21

Vapakalastusta ja lippoamista koskevat erityismääräykset

13 § Saaliskiintiö

Vavalla ja vieheellä tai lipolla kalastettaessa sallitaan yhden lohen tai taimenen pyytäminen ja saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti.

14 § Veneen käyttö viehekalastuksessa

Lohen ja taimenen kalastaminen vapakalastusvälineillä ankkuroidusta veneestä ei saa häiritä muiden kalastusta. Vieheellä veneestä kalastettaessa moottorin käyttö on kielletty, lukuun ottamatta suvantopaikoissa, jotka ovat Ruotsin Ylitornion ja Suomen Aavasaksan välisestä sillasta alavirtaan. Moottoria ei saa käyttää 200 metriä lähempänä koskialueita. Tämän momentin kielto ei koske henkilöitä, joiden toimintakyky on heikentynyt siten, että se vaikeuttaa veneen käyttöä ilman moottoria. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Fiskeriverket voivat hakemuksesta yksittäistapauksissa kumpikin erikseen päättää poikkeuksien tekemisestä 2 momentissa tarkoitetusta kiellosta, jos siihen on erityinen syy. Viranomaisten on ilmoitettava toisilleen tällaisista annetuista luvista.

Muut määräykset

15 § Viranomaiset

Rajajokisopimuksen 26 artiklassa tarkoitetut viranomaiset ovat maa- ja metsätalousministeriö tai Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Fiskeriverket tai Norrbottenin läänin lääninhallitus tai niiden tilalle tulevat viranomaiset, kun kyse on kalastuksen hallinnoinnista kalastusalueella ja poikkeusten myöntämisestä kalastussäännön määräyksistä. Kalastusta koskevista lisämääräyksistä voivat sopia Ruotsin ja Suomen hallitukset tai niiden määräämät viranomaiset.

16 § Kalastussäännöstä poikkeavat määräykset

Hallitukset tai niiden määräämät viranomaiset voivat tämän säännön 1 §:ssä mainitun tarkoituksen ja kummankin maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti yhdessä sopimalla poiketa kalastussäännön määräyksistä, jotka koskevat sallittuja kalastusaikoja, kalastustapoja, sallittuja pyydyksiä, pyydysten määrää tai muita teknisiä sääntöjä sekä liitteeseen 2 kuuluvia apajapaikkoja, jos: 1) kalakantojen tila sen sallii; tai 2) se on kalakantojen suojelemisen ja kestävän hyödyntämisen varmistamisen kannalta välttämätöntä. Määräykset voidaan rajata koskemaan kalastusalueen tai kalastuskauden osaa tai yksittäistä kalastustapaa. Määräykset voidaan antaa määräajaksi yhdeksi kalastuskaudeksi kerrallaan, ja niitä voidaan tarvittaessa arvioida ja muuttaa sen mukaan kuin se Tornionjoen kalastusalueen kalakantojen säilyttämisen kannalta on välttämätöntä.

SÖ 2010: 21

Hallitukset tai niiden määräämät viranomaiset tarkastelevat vuosittain kalastuksen sallittuja aloitusajankohtia tämän säännön 11 §:n ja tämän pykälän 1 momentin mukaisesti ja sopivat yhdessä mukautuksista ottaen huomioon alueen kalakantojen tilanteen. Muutokset kirjataan erityiseen, yhdessä laadittuun pöytäkirjaan. Määräysten muuttamista koskevat neuvottelut on käynnistettävä sellaisena ajankohtana ja niitä on käytävä siten, että paikallisia tahoja ehditään kuulla ja määräyksiä koskevien päätösten tekemiselle on edellytykset viimeistään huhtikuun 1 päivänä määräysten soveltamisvuonna.

17 § Kalastusluvat

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Fiskeriverket tai se, jolle viranomaiset tehtävän antavat, voivat luovuttaa kalastuslupia siellä, missä oikeus lohen tai taimenen kalastukseen kuuluu valtiolle. Tällaista lupaa voidaan edellyttää myös soutajalta, joka aktiivisesti osallistuu lohen ja taimenen kalastukseen. Viranomaiset voivat sopia jokialueen muiden kalastusoikeuden haltijoiden kanssa yhteisestä kalastusluvasta. Yhteinen kalastuslupa oikeuttaa kalastukseen kalastuslupa-alueella valtakunnanrajasta riippumatta. Viranomaiset voivat antaa kalastuslupien myyntiin ja myynnin tulojen tilityksiin liittyviä määräyksiä ja ohjeita sekä valvoa yksityisten tahojen lupamyyntiä. Kalastuslupien tietyllä alueella tuottama tulo kuuluu alueen kalastusoikeuden haltijoille näiden vesialueosuuksien mukaisessa suhteessa. Poikkeuksena edellä mainitusta on valtion kalastusoikeuteen tai muuhun erityiseen perusteeseen perustuva kalastusoikeus, jonka arvo-osuus määritellään 2 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa. Lupien luovuttamisesta tietyltä alueelta saadut tuotot tuloutetaan Ruotsin ja Suomen yhteiselle tilille. Kun kalastusoikeuden haltijoille on annettu heidän osuutensa, on viranomaisten käytettävä jäljelle jäävä osuus yhteisesti päätettyihin valvonnan ja tutkimuksen toimenpiteisiin alueella.

18 § Kalastusnäytökset ja kalastuskilpailut

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Fiskeriverket ja Norrbottenin läänin lääninhallitus saavat kalastussäännön määräyksistä poiketen yksittäistapauksissa ja asiasta sovittuaan myöntää luvan viranomaisten sopimien suuntaviivojen mukaiseen kalastamiseen kalastusnäytöksissä ja kalastuskilpailuissa. Luvan myöntävä viranomainen voi lupaehdoissa sallia kalastussäännön pyydyksiä koskevista määräyksistä poikkeavien perinteisten pyyntimuotojen esittelyn kalastus-näytöksissä. Luvan myöntää sen maan viranomainen, jossa toimintaa harjoitetaan. Luvasta on ilmoitettava toisen sopimuspuolen viranomaiselle. Asian käsittelyssä on sovellettava rajajokisopimuksen 21 artiklaa.

19 § Pyynti tieteellisessä tarkoituksessa

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Fiskeriverket ja Norrbottenin läänin lääninhallitus saavat kalastussäännön määräyksistä poiketen yksittäistapauksissa ja asiasta sovittuaan myöntää luvan viranomaisten sopimien

SÖ 2010: 21

ehtojen mukaiseen tieteellisessä tarkoituksessa tapahtuvaan pyyntiin. Luvan myöntää sen maan viranomainen, jossa toimintaa harjoitetaan. Lisäksi tarvitaan kalastusoikeuden haltijan lupa. Tieteelliseen tutkimukseen myönnetystä luvasta on ilmoitettava toisen sopimuspuolen viranomaiselle. Asian käsittelyssä on sovellettava rajajokisopimuksen 21 artiklaa.

20 § Rajajokikomission lausunto

Rajajokisopimuksen 11 artiklan 3 kappaleessa tarkoitettua lausuntoa ei ole tarpeen hankkia tapauksissa, joissa vastuuviranomaisella voidaan katsoa olevan tarvittava ja riittävä toimivalta asiassa.

21 § Valvonta

Tämän kalastussäännön noudattamista valvovat Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ja Norrbottenin läänin lääninhallitus sekä toimielimet, jotka kummankin maan lainsäädännön mukaan valvovat kalastusta. Kummankin sopimuspuolen on toimittava siten, että riittävä määrä kalastuksenvalvojia nimitetään ja että valvonta on riittävää. Kalastusta saavat lisäksi valvoa yhteiset suomalais-ruotsalaiset valvontapartiot. Tällaisessa valvonnassa toisen maan valvojat ovat tarkkailijan asemassa. Asianomaiset lainvalvontaviranomaiset ja kalastuksenvalvojat Ruotsissa ja Suomessa vaihtavat tarvittaessa tietoja keskenään.

22 § Yleisen kalastuslainsäädännön soveltaminen

Ellei tässä säännössä ole erityismääräyksiä, kunkin maan kalastuslainsäädäntö ja sen nojalla annetut säännökset ovat voimassa.

SÖ 2010: 21

Liite 1. Kalastussäännön soveltamisalue ja rauhoituspiirit meressä

Soveltamisalueen rajaus meressä

Kalastussäännön 2 §:n d kohdassa tarkoitetun soveltamisalueen eteläraja kulkee suorina viivoina seuraavien pisteiden kautta. Pisteet on merkitty kolminumeroisina lukuina liitteen lopussa olevaan karttaan. Koordinaatit perustuvat ETRS89 (WGS84) -järjestelmään.

Nro Lat Lon Selite ggmm.ddd ggmm.ddd 991 65 46.1562 23 53.8963 Haaparannan sataman aallonmurtaja 992 65 41.5757 24 00.1305 Skomakaren koillisin piste 993 65 39.5405 24 05.0768 Ylikarin itäisin piste 994 65 37.3485 24 08.3960 Sarvenkatajan pohjoisin piste 100 65 37.3484 24 09.7714 Piste, jossa Ruotsin puolella itäsuunnassa menevä viiva kohtaa valtakunnanrajan 444 65 37.1570 24 09.6966 Piste IV valtakunnanrajalla 101 65 36.7703 24 09.5888 Piste, jossa Tornion kunnan raja kohtaa valtakunnan rajan 189 65 41.1659 24 17.4295 Rajakivi 189 Iso-Huiturilla, kunnan raja 437 65 46.0298 24 26.1716 Rajakivi 437 Rajakarilla, jossa kolmen kunnan rajat kohtaavat 222 65 46.7880 24 26.9516 Rajakivi 2 Koivuluodolla

Rauhoituspiirit

Kalastussäännön 3 §:n 1 momentissa tarkoitetut rauhoituspiirit muodostuvat vesialueista, jotka ulottuvat 200 metriä suorien viivojen kummallekin puolelle. Viivojen pisteet on merkitty kaksinumeroisina lukuina liitteen lopussa olevaan karttaan. Rauhoituspiirit jatkuvat soveltamisalueen ulkopuolelle kansallisen lainkäyttövallan alaisuudessa. a) Kraaselikarista joen suun ulkopuolella pisteestä 65°47,147’ N, 24°07,109’ O (nro 10) pisteeseen 65°45,780’ N, 24°06,160’ O (nro 11), siitä pisteeseen 65°43,930’ N, 24°09,710’ O (nro 12), siitä pisteeseen 65°40,480’ N, 24°11,660´ O (nro 13) ja siitä pisteeseen 65°36,773’N, 24°09,594’ O (nro 19), b) a-kohdan mukaan lähtevän viivan pisteestä 65°45,930’ N, 24°06,264’ O (nro 20) pisteeseen 65°45,980’ N, 24°02,460’ O (nro 21), siitä pisteeseen 65°43,930’ N, 23°59,210’ O (nro 22), siitä pisteeseen 65°41,930’ N, 24°01,410’ O (nro 23) ja siitä pisteeseen 65°41,177’ N, 24°01,101’ O (nro 29), c) pisteestä 65°43,930’ N, 23°59,210’ O (nro 22) pisteeseen 65°43,162’ N, 23°57,977’ O (nro 39), d) b-kohdan mukaan lähtevän viivan pisteestä 65°44,530’ N, 24°00,170’ O (nro 40) pisteeseen 65°44,492’ N, 23°56,166’ O (nro 49), e) pisteestä 65°43,930’ N, 24°09,710’ O (nro 12) pisteeseen 65°43,880’ N, 24°13,860’ O (nro 52) ja siitä pisteeseen 65°40,726’ N, 24°16,642’ O (nro 59),

SÖ 2010: 21

f) pisteestä 65°43,880’ N, 24°13,860’ O (nro 52) pisteeseen 65°43,730’ N, 24°19,110’ O (nro 62) ja siitä pisteeseen 65°43,018’ N, 24°20,749’ O (nro 69). Rauhoituspiirien pisteet taulukkomuodossa. Soveltamisalueen ulkopuolella olevat rauhoituspiirien linjaukset on otettu mukaan lisätietona.

Nro Lat Lon ggmm.ddd ggmm.ddd

Viiva a) 10 65 47.147 24 07.109 11 65 45.780 24 06.160 12 65 43.930 24 09.710 13 65 40.480 24 11.660 19 65 36.773 24 09.594 a-loppupiste (= soveltamisalueen ulkorajan leikkauskohta) --- 1 65 34.930 24 08.570 a-suunnan näyttävä piste soveltamisalueen ulkopuolella

Viiva b) 20 65 45.930 24 06.264 21 65 45.980 24 02.460 22 65 43.930 23 59.210 23 65 41.930 24 01.410 29 65 41.177 24 01.101 b-loppupiste --- 24 65 35.930 23 58.960 b-piste soveltamisalueen ulkopuolella 2 65 34.930 23 59.849 b-suunnan näyttävä piste soveltamisalueen ulkopuolella

Viiva c) 22 65 43.930 23 59.210 39 65 43.162 23 57.977 c-loppupiste --- 32 65 38.930 23 51.210 c-piste soveltamisalueen ulkopuolella 33 65 37.930 23 50.360 c-piste soveltamisalueen ulkopuolella 3 65 34.930 23 51.552 c-suunnan näyttävä piste soveltamisalueen ulkopuolella

Viiva d) 40 65 44.530 24 00.167 49 65 44.492 23 56.166 d-loppupiste --- 41 65 44.430 23 50.010 d-piste soveltamisalueen ulkopuolella 42 65 43.530 23 48.210 d-piste soveltamisalueen ulkopuolella 43 65 42.730 23 48.410 d-piste soveltamisalueen ulkopuolella 44 65 41.330 23 46.560 d-piste soveltamisalueen ulkopuolella 4 65 34.929 23 41.055 d-suunnan näyttävä piste soveltamisalueen ulkopuolella

SÖ 2010: 21

Viiva e) 12 65 43.930 24 09.710 52 65 43.880 24 13.860 59 65 40.726 24 16.642 e-loppupiste --- 5 65 34.931 24 21.721 e-suunnan näyttävä piste soveltamisalueen ulkopuolella

Viiva f) 52 65 43.880 24 13.860 62 65 43.730 24 19.110 69 65 43.018 24 20.749 f-loppupiste --- 63 65 42.230 24 22.560 f-piste soveltamisalueen ulkopuolella 6 65 34.931 24 24.993 f-suunnan näyttävä piste soveltamisalueen ulkopuolella

Karttaselitys Soveltamisalueen eteläraja kolminumeroisina lukuina 991, 992, 993, 994, 100, 444, 101, 189, 437, 222. Valtakunnanrajan pisteet ilman numeroita. Rauhoituspiirien keskiviivat kaksinumeroisina lukuina. Viiva a: 10, 11, 12, 13, 19. Viiva b: 20, 21, 22, 23, 29. Viiva c: 22, 39. Viiva d: 40, 49. Viiva e: 12, 52, 59. Viiva f: 52, 62, 69.

SÖ 2010: 21

Liite 2. Apajapaikat

Lippo

Vaarankoski Vojakkalan kylä Ylivojakkalan osakaskunta Kukkolankoski Kukkolan kylä Kukkolan osakaskunta Kukkolan siikakalastusyhtymä Matkakoski Korpikylä Korpikylän osakaskunta Matkakosken siikakalastusyhtymä Vuennonkoski Vitsaniemen kylä Pekanpään kalastuskunta Vitsaniemis fiskeförening

Kulkuverkko ja kulle

Mustasaaren apaja Karungin kylä Karungin osakaskunta/ Karungin perinnekalastajat osuuskunta Karungis fiskeförening Järviväylän apaja Karungin kylä Karungin osakaskunta/ Karungin perinnekalastajat osuuskunta Karungis fiskeförening Matkakoski Korpikylä Korpikylän osakaskunta Tuoheanlahti Korpikylä Korpikylän osakaskunta Kultaniitty Pekanpää Pekanpään kalastuskunta Vitsaniemis fiskeförening Pukulmi Kainuunkylä Kainuunkylän kalastuskunta Päkkilä-Hedenäset fiskeförening Tulkkila Armassaari Armassaaren kalastuskunta Laurinhieta Nuotioranta Nuotiorannan kalastuskunta Luppios laxfiskeförening Karjosaari Alkkula Alkkulan kalastuskunta Ruskolas fiskeförening Vasikkasaari Närkki-Tengeliö Närkki-Tengeliön kalastuskunta Hannukkala Närkki-Tengeliö Närkki-Tengeliön kalastuskunta Kauvosaari Kauliranta Kaulirannan kalastuskunta Koulunapaja Kauliranta Kaulirannan kalastuskunta Juoksenki Juoksengin kylä Juoksengin kalastuskunta Niemen-Saloniemen kalastuskunta Juoksengi Pia osakaskunta

Edita Stockholm 2011